Energiantuotanto siirtyy uusiutuviin, kun fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä. Aurinko- ja tuulivoiman tuottavuuskehitys on ollut nopeaa. Ne maat ja alueet, joissa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja ympäristöteknologiaan, pärjäävät tulevaisuudessa maailmantaloudessa ja siten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Suomeenkin tavoitellaan tuulivoimaa ja sitä seuraavaa teollisuutta.
Päätöksiä tuulivoiman rakentamisesta tehdään kuntapolitiikassa. Lapissa vaakakupissa on tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot, tuulivoimasidonnaisen yritystoiminnan houkuttelu kuntaan ja maisema- ja luontovaikutukset. Maisemahaittoja on koettu paikallisesti ja matkailualalla, kun turistit haluavat kokea Lapin asumattomana erämaana. Kohtuukokoinen tuulimylly voi kuitenkin olla jopa matkailuvaltti, kun sen sidostetaan hiilineutraalin matkakohteen brändiin. Käsitykset kauniista maisemasta ovat kulttuurisidonnaisia ja muuttuvia: tuulimyllyn voi nähdä edistyksen ja hyvinvoinnin symbolina.
Lapissa tuulivoimasta puhutaan kolonialismina viitaten saamelaisalueeseen ja etelän tarpeisiin. Utsjoki ja Inari ovat tehneet kielteisen periaatepäätöksen tuulivoiman rakentamisesta. Metsähallitus on puolestaan linjannut Saamelaisalueen luonnonvarasuunnitelmassa, ettei se käynnistä tuulivoimahankkeita saamelaisten kotiseutualueella suunnittelukaudella. Mielestämme saamelaiskäräjien kannat tuleekin huomioida entistä paremmin päätöksenteossa.
Kolonialismiksi nähdään myös se, että energiantarvetta on etelässä, jonne sähkö viedään pohjoisesta sähkönsiirtolinjoja pitkin. Siirtäminen on kallista ja siirtoyhteyksien rakentamisessakin raivataan luontoa. Tuulivoiman myötä Suomeen houkutellaan energiaintensiivistä teollisuutta. Suurin osa Lapista ei kuitenkaan ole raskaan teollisuuden aluetta. Lapin metsät ja tunturit eivät ole tyhjiä, vaan luontokulttuurin ja monien elinkeinojen ympäristöä. Päätökset kuntapolitiikassa linjaavat, mihin kuntiin Lapissa toivotaan uusiutuvasta energiasta hyötyvää yritystoimintaa ja missä rakentamaton luonto on kestävyyden ja elinvoiman ydin.
Silloin, kun kuntapäättäjät tavoittelevat oman alueensa ihmisille tuulivoiman tuomaa hyvinvointia ja lapsilleen fossiilivapaata tulevaisuutta, kyse ei ole kolonialismista, vaan hyvän elämän edellytyksistä meille itsellemme. Politiikan keinoin voi vahvistaa paikallisten saamaa taloudellista hyötyä uusiutuvan energian rakennuttamisen mahdollistamisesta.
Tuulivoimaa tulisi kuitenkin rakentaa ensisijaisesti luontoarvoiltaan vähäisille aluille ja jo rakennetuille maille, kuten teollisuusalueille, entisille turpeenottoalueille ja matkailukeskusten yhteyteen. Niin sanotut hybridiparkit, jotka yhdistävät tuulivoiman ja aurinkovoiman, olisivat tehokasta maankäyttöä. Hyvin suunniteltu tuulivoimarakentaminen tukee Lapin kestävää kehitystä, hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja sähkön kohtuuhintaisuutta mutta Lapin erämaisia metsiä ei tule uhrata teollisuudelle. Kuten kaivoksille, myös tuulivoimalle tulee asettaa rajat. Lapin vihreän siirtymän tulee palvella Lapin ihmisiä ja yrityksiä sekä Lapin kestävää matkailua.
Laura Tarvainen & Maria Huhmarniemi