Category: Rovaniemi

Vuodenvaihteessa 2022-2023 Rovaniemellä on käyty kiivasta keskustelua niin sanotusta Polestar-projektista, eli lumirakentamisesta Kain Tapperin Vuorten synty -teoksen päällä. Teoksen pituus on noin 120 metriä ja korkeimmillaan se on 2,3 metriä. Teos kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen. Päinvastaisesta suunnasta katsoen se kuvaa ihmisten ja rakennusten vähittäistä maatumista. Teos on arvokas ja kaupungin arvokkaalla paikalla.

Lumirakennusprojekti on nostanut esiin ongelmia Rovaniemen julkisten taiteen kokoelman hallinnoinnissa: taiteen asiantuntijoita ei ole riittävästi konsultoitu rakentamisen sijoittamisessa teoksen päälle tai välittömään läheisyyttä. Samalla on tullut esiin, että julkisen taiteen kokoelman ylläpitovastuu on epäselvä.

Julkiset taideteokset voivat toimia kaupungissa alueellisina ja paikallisina identiteettisymboleina tai maamerkkeinä ja lisätä yhteisön henkistä, kulttuurista ja taloudellistakin hyvinvointia. Teoksiin voi liittyä palveluja ja yleisötyötä: Rovaniemelläkin taidemuseo on toteuttanut esimerkiksi erilaisia teoskävelyjä ja mahdollisuuksia teosten hyödyntämiseen kulttuuripalveluissa on edelleen.

Teokset voivat edellyttää konservointia, ylläpitoa ja huoltoa. Useissa kaupungeissa julkisen taiteen kokoelma on osa taidemuseon teoskokoelmaa. Näin ei kuitenkaan ole Rovaniemellä.

Tämän aloitteen allekirjoittaneet ehdottavat:* väliaikaisen rakentamisen lupaprosesseissa tulee konsultoida Rovaniemen taidemuseon henkilökuntaa, mikäli rakentamista suunnitellaan julkisten taiteen välittömään läheisyyteen* Selvitetään julkisen taiteen kokoelman ylläpitovastuuta ja resursseja sekä kokoelman siirtämistä Rovaniemen taidemuseon teoskokoelman osaksi. Tässä yhteydessä on selvitettävä myös konservointiosaamisen ja toteuttamisen resurssitarvetta.

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston opiskelijoilta voi tilata tutkielmia opinnäytetöinä. Tilaustutkimuksia voi integroitua perus- ja jatko-opintoihin. Myös Rovaniemen kaupungin kehittämishankkeiden toteutukseen voi sisällyttää opinnäytteitä. Opinnäytetöitä tilaamalla kaupunki saa uutta tietoa toiminnan kehittämiseen, ulkopuolista näkemystä, ratkaisuehdotuksia sekä motivoituneita tekijöitä kehittämishankkeisiin. Opiskelijalle voidaan maksaa toimeksiantona tehtävästä opinnäytetyöstä joko palkkaa, apurahaa, kulukorvausta tai veronalaista palkkiota. Maksettavasta korvauksesta tulee tehdä sopimus.

Opinnäytetöiden tilaamiseen sopiva rahoitusta on Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä Rovaniemen kaupungin kehittämisrahastossa, josta voidaan käyttää rahaston tuottoa. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Opinnäytetöiden tilaaminen on yksi yhteistyömuoto, joka tukee korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä kaupungin intressiä.Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston tutkielman ohjaajat käyttävät työaikaansa opinnäytetöiden ohjaamiseen. Työ on tuloksellisinta, kun samasta aihepiiristä tilataan muutama rinnakkainen opinnäytetyö.

Tämän aloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että 1) määritellään vuotuinen budjetti opinnäytetöiden tilaamiseen, 2) tarkastellaan aina opinnäytetöiden tarpeita ja mahdollisuuksia käynnistyvissä hankkeissa, 3) keskustellaan kaupungin kehittämiseen liittyvien selvitysten tarpeista kaikissa lautakunnissa.

Rovaniemellä on huomattava metsäpinta-ala. Metsien hakkuutapa sekä siihen liittyvä maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastoon. Metsien hoidolle tuleekin määritellä selkeät tavoitteet, joissa monimuotoisuuden lisääminen ja suojelu sekä hiilinielujen säilyttäminen on huomioitava. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat, lajistoltaan monimuotoiset, metsät tukevat rovaniemeläisten hyvinvointia ja monia elinkeinoja. Metsistä saadaan taloudellista hyötyä muun muassa hyvinvointipalveluissa, liikunnassa ja matkailussa.

Rovaniemellä on aloitettu syksyllä 2021 metsien kartoitus. Työ on jatkunut syksyyn 2022 asti ja jatkuu Metsien hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. Kartoituksessa on laskettu puuston määrä, puuston kasvuennusteet 2070-luvulle saakka sekä hiilitunnukset. Metsäomaisuus on jaettu käyttöluokkiin ja jaon perusteena oli yleiskaavan mukaiset kaavavaraukset. Käyttötarkoituksia ovat
1. Ounasvaara
2. Yleiskaava-alueen metsät kaavamerkintöjen perusteella olevat metsäalueet (kaavamerkinnät V, VL, VR, Vu, RM ja SR)
3. Yleiskaava-alueen talousmetsät (M, MU ja MT)
4. Yleiskaavan ulkopuoliset talousmetsät

Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä alueen vesistöjen tilaan. Niin sanotut uudistus- ja päätehakkuut ja niitä seuraava maaperän muokkaus aiheuttavat vesistöpäästöjä, jotka ovat muun muassa ravinnepäästöjä (kuten typpeä ja fosforia) ja kiintoainepäästöjä. Nämä päästöt aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä vesistöön. Suometsien ojat lisäävät hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään. Ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa metsien hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki asettaa monimuotoisuuden lisäämisen ja suojelun sekä hiilinielujen säilyttämisen metsänhoidon keskeisiksi tavoitteiksi. Esitämme myös, että metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaan kirjataan mahdollisimman laaja siirtymä jatkuvaan kasvatukseen ja pieniin aukkohakkuisiin avohakkuiden sijaan. Samalla suunnitelmassa on osoitettava uusia suojelualueita. Ojitettujen soiden ennallistaminen tulee myös suunnitella metsien hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 

Valmistelin seuraavan Vihreän valtuustoaloitteen Rovaniemellä:

Yhtenäistetään kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotoja

Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia rovaniemeläisille kulttuuri- liikunta- ja nuorisotyön parissa toimiville vapaa-ajan yhdistyksille ja työryhmille. Avustustoiminnalla edistetään kaupunkistrategian mukaisesti kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia ja luodaan edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle vapaa-ajan toiminnalle Rovaniemellä. Avustukset mahdollistavat yhdistysten toiminnan ja tuovat hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua kaupunkilaisia. Tutkimusten mukaan sekä liikunta että taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia.

Avustuksia jaetaan viidessä kategoriassa:
1. Toiminta-avustukset
2. Kohdeavustukset
3. Yhteistyö- ja palvelusopimuksiin perustuvat avustukset
4. Tapahtuma-avustukset
5. Tila- ja paikka-avustukset

Tila- ja paikka-avustuksia myönnetään liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksiin, liikuntatoiminnan harjoitusvuorotukina, urheiluseurojen investointitukena ja kylätila-avustuksina. Taide- ja kulttuurialan yhdistyksillä ja taiteilijoilla on vastaavia tilatuen tarpeita.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotojen yhtenäistämistä selvitetään ja että taide- ja kulttuurialan toimijoille kohdennettua tilatukea kokeillaan.

Yliopiston lukuvuosi alkaa nyt minulle ensimmäistä kertaa apulaisprofessorin roolissa taiteiden tiedekunnassa. Kaupungin valtuutettuna alkamassa on toinen vuosi.

Vihreänä valtuutettuna toimin Rovaniemen tarkastuslautakunnassa ja hallintosääntötyöryhmässä. Molemmissa on kokouksia kuukausittain ja työ vaikuttaa Rovaniemen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Kaikissa keskusteluissa mietin, miten Rovaniemestä kasvaa elinvoimainen, yhteisöllinen, ekologisesti kestävä ja kulttuurisesti rikas Lapin pääkaupunki. Vihreiden tavoitteena Rovaniemellä on lisätä tulevaisuuteen katsomista sekä edistää kaupungin kestävää kehittymistä ja kasvua alueen ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Haluamme tukea Rovaniemen muutosta kansainväliseksi, korkean teknologian ja kestävän matkailun kaupungiksi, jossa yhdistyvät luonto- ja kaupunkimatkailun palvelut ja laadukas kulttuuritarjonta. Uusiutuva energia, energiatehokkuus, kiertotalous sekä älykkäät palvelut, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti samalla uudistaen kaupungin taloutta kestävään suuntaan, on vihreiden tavoitteiden ytimessä.

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa linjasimme, että korkeakoulut ja vahva taiteen ja kulttuurin kenttä luovat Rovaniemestä elinvoimaisen sivistyskaupungin, jossa voidaan hyvin. Tämä on itselläni tärkeä tavoite, kun ammattiosaamiseni on juuri taiteen ja muotoilun koulutuksessa sekä taiteen, muotoilun ja kulttuurin aluetalousvaikutuksissa.

Koen, että Rovaniemen päätöksenteossa olisi tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä. Tätä teemaa, sekä vihreän siirtymän välttämättömyyttä ja mahdollisuuksia, aion tuoda tänäkin vuonna esiin.

Ensimmäistä valtuustokautta on takana vuoden ajan. Rovaniemen Vihreillä on kaupunginvaltuustossa neljä paikkaa ja lisäksi vaikutamme aktiivisesti lautakunnissa ja muissa toimielimissä keskustelemalla ja esittämällä ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tulevaisuusorientaatio, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus ovat vihreän politiikan ytimessä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin.

Vuoden aikana peräänkuulutimme ympäristön, lähiluonnon ja ilmaston huomioimista kaupunkistrategiassa 2030, talousarviossa, valtuuston keskusteluissa ja lautakunnissa. Työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi strategiassa ja talousarvioissa linjataan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Yhteisten päätösten mukaisesti Rovaniemi on sitoutunut vaalimaan arvokasta luontoaan ja lisäämään monimuotoisuutta metsissä, metsäisillä alueilla ja puistoissa. Tähtäämme kiertotalouden edelläkävijäksi sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja myös siihen sopeutumiseen. Nyt on aika toteuttaa näitä tavoitteita käytännössä ja päättää yhdessä, millaista on lappilaisten kaupunkien ja kylien vaikuttava ilmastotyö – millaiset ratkaisut toimivat parhaiten meidän olosuhteissamme.

Kaupunkistrategiassa olemme sopineet, että Rovaniemi on rohkea ja luova: uskallamme etsiä uusia toimintamalleja ja tulevaisuuden ratkaisuja kaupungin kehittämiseen. Tämä tavoite ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä kaupungin päätöksenteossa. Osaa organisaatioista ja toiminnoista, jotka edistävät luovuutta ja kestävää kasvua, ollaan ajamassa alas. Rovaniemi päätti irtautua House of Laplandista, joka tekee vaikuttavaaa markkinointia. Arctic Design viikon rahoitusta leikattiin ja samalla sivuutettiin muotoilutapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset ja merkitys yrityksille. Meidän on tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä.

Vuoden aikana Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt useita valtuustoaloiteita. Olemme ehdottaneet muun muassa, että Rovaniemen kaupunki selvittäisi tekstiili- ja vaatetusalan kehittämistä Rovaniemellä ja että Rovaniemi liittyisi hiilineutraalien kuntien verkostoon. Luonnon monimuotoisuuden tueksi olemme ehdottaneet Ounasvaaran vanhojen metsien suojelua, puiden lisäämistä kaupungin puistoihin ja kaupungin metsänhoitotoimien ajoittamista lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

Syksyllä työ kaupungin kehittämisen, ympäristön ja ilmaston puolesta jatkuvat. Tervetuloa mukaan Rovaniemen Vihreisiin rakentamaan kestävämpää kaupunkia askel kerrallaan!

Maria Huhmarniemi
Maija Haase
Sanna Konola
Miikka Keränen
Laura Tarvainen
Tarja Suopajärvi
Ella Keski-Panula

Rovaniemellä monien sodasta säästyneidenkin talojen on annettu myöhemmin rapistua purkukuntoon. Vihreä valtuustoryhmää esittää suunnitelmallisuutta talojen kunnostukseen.

Joitakin vanhoja rakennuksia Rovaniemeltä siis löytyy. Esimerkiksi Kulttuuritalo Korundi on alun perin 1930-luvulla rakennettu postiautovarikko. Juhani Pallasmaa, jonka erityisosaamista on historian läsnäolon kunnioittaminen ja esiin nostaminen nykyrakennuksissa, on suunnitellut sen museokäyttöön. Tämä on hieno rakennus, joka palvelee upeasti kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Alaruokasen talo Valtakadulla on 1860-luvulta. Se on peräpohjalainen talonpoikaisrakennus, jota käytetään juhla- ja kokoustilana. Osoitteessa Poromiehentie 7 on Ratamestarinpuisto ja niin sanottu vaaleanpunainen talo. Se on vuonna 1910 rakennettu rautatieläisten talo. Entisen junaradan asemarakennus on osoitteessa Poromiehentie 1 tyhjillään. Taloa melkein vastapäätä on Asemapäällikön talo, jossa toimii Päiväkoti Asemapäällikkö.

Muita vanhoja rakennuksia keskustassa ovat esimerkiksi Marttiinin Wanha tehdas, Lauri Tuotteiden talo, jossa myydään paikallisia käsitöitä. Lähteentien pirtti, vanha lastensairaala ja kulkutautisairaala sijaitsevat Kemijoen Ounasvaaran puolella. Kulkutautisairaala seisoo tällä hetkellä tyhjillään rautatiesillan vieressä Kemijoen rannalla. Nämä rakennukset sitovat kaupunkikuvan historiaansa.

Historian läsnäolon voi kokea myös nuoremman rakennuskannan äärellä, esimerkiksi Ferdinand Salokankaan arkkitehtuuria ihaillessa. Salokankaan suunnittelemat talot ovat tunnistettavissa muun muassa parvekekaiteiden koristelluista muodoista, ikkunaluukuista tai vapaamuotoisista ikkunoista. Parvekkeissa ja portaissa on hyvin koristeellisia kaiteita. Ikkunaluukut ovat värikkäitä ja reikäkuvioituja.

Jälleenrakennusaikana rakennettiin myös Rovaniemen linja-autoasema suunnittelukilpailun pohjalta vuonna 1959. Arkkitehdit Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen suunnittelivat kokonaisuuden, joka käsitti aseman ja rahtitilat. Asemarakennuksen rakennustaiteellisena ideana oli kattorakenteiden ja sisääntulokatoksen tunturin muoto. Alvar Aalto sovelsi tätä samaa tunturiteemaa Lappia-talossa vuonna 1976.

Valtuustoaloitteen valmisteli Miikka Keränen, vihreät