Category: Luovan matkailun kehittäminen

VillaInno: Villakäsityöperinteen uudistaminen -hankkeen (2023-2026) taustalla on lisääntynyt kiinnostus villaan, villalankaan ja villakäsitöihin sekä tietoisuus lampaiden laiduntamisen merkityksestä luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurimaisemaan. Hankkeen tavoitteena on tukea Lapin yrityksiä villan alkutuotannossa sekä villan käyttöön perustuvien tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa ja kehittämisessä, kaupallisesti ja kestävästi. VillaInno-hanke parantaa Lapin pienten ja keskisuurten yritysten kasvu- ja innovointivalmiuksia lammastiloilla sekä käsityön ja kulttuurimatkailun konteksteissa käsityön kulttuuriperintöä jatkaen ja uusintaen.

VillaInno-hankkeella tuetaan uudistuvaa liiketoimintaa sekä uusien tuotteiden ja palveluiden ideointia tuomalla yhteen käsityön ja eri muotoilualojen osaamista siten, että uudet palvelut ja tuotteet nousevat perinteestä, vahvistavat Lapin alueellista identiteettiä sekä jatkavat ja uusintavat kulttuuriperinteitä. Hankkeen kohderyhmää ovat pienet ja keskisuuret yritykset Lapissa käsityö-, muotoilu-, lammastila- ja matkailualalla sekä taideteollisen alan opettajat ja opiskelijat Lapin yliopistossa.

Hanke on Lapin yliopiston toteuttama ja Euroopan unionin osarahoittama. EU-tuki hankkeelle on 321 699 euroa. Koko kustannusarvio on 402 111 euroa.

Hankkeen vastuullisena johtajana toimii apulaisprofessori Maria Huhmarniemi. Projektipäällikkönä toimii Minna Kovero ja suunnittelijoina Fabiola Cervantes ja Tanya Kravtsov. Yhteistyötahoina on Lapissa toimivia lammastiloja sekä käsityö-, muotoilu- ja matkailualojen yrittäjiä.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. EU-tuki hankkeelle on 321 699 euroa. Koko kustannusarvio on 402 111 euroa.

Lapinkin matkailun on muututtava, kun vastuu ilmastosta ja luontokadosta kuuluu kaikille toimialoille, toteaa Soile Veijola YLE:n uutisessa toivoen kotimaan matkailun merkityksen kasvavan suhteessa kaukomaiden pikapyrähdyksiin. Soile esittää, että enemmän poroja, suomenhevosia, perinnerakentamista ja paikallisesta kulttuurista ammentamista. Jatkamme listaa toteamalla, että enemmän läsnäoloa, pysähtymistä luonnossa, ihmisten välisiä kohtaamisia sekä taiteen ja kulttuurin tuomia elämyksiä. Kun matkailija palaa Lapista kotikonnuilleen, hänen tulisi tiedostaa, että arktinen luonto on jylhää mutta haurasta ja että alueen kulttuuri on moninaista, rikasta, perinteiden kannattelemaa, elävää ja jatkuvasti uudistuvaa.

Lapissa matkailu on ollut merkittävä työllistäjä jo vuosikymmenten ajan. Alalla on paljon mahdollisuuksia kuin myös haasteita, jotka liittyvät muun muassa ilmastokriisiin, lähiluonnon kulumiseen, kulttuuriseen omimiseen, ei-autenttisuuteen ja sesonkikeskeisyyteen matkailun painottuessa jouluun ja talvilomiin. Matkailumarkkinointi on nojautunut talvimaisemaan ja ulkoilmaseikkailuihin. Taidetta ja matkailualaa yhteen tuovat kehittämishankkeet tarttuvat näihin haasteisiin, katsovat tulevaisuuteen ja tuottavat Lapin matkailun uudelleen ajattelua. Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan johtama Taideperustaisia palveluja matkailuun -hanke, jossa Lapin taiteilijaseura on osatoteuttaja. Yhteistyökumppaneita ovat lappilaiset taidegalleriat, kuten Reidar Särestöniemi taidemuseo ja Galleria Kakslauttanen.

Viimeaikaiset ikävät uutiset, kuten Kakslauttasen tuomion saanut ympäristörikos, on herättänyt Lapin taiteilijoiden parissa keskustelun taiteen ja matkailualan yhteistyön etiikasta. Taiteilijan työnkuvaan kuuluu tietty ehdottomuus ja tinkimättömyys sekä oman sydämen äänen seuraaminen. Siksi osa taiteilijoista ei halua tai pysty tekemään yhteistyötä matkailualan kanssa, jos yritystoimintaan sisältyy harmaita alueita tai suoranaisia rikoksia, kuten luonnon turmelua.

Mutta mihin ja miten taiteella voi vaikuttaa? Taiteen ytimessä on muun muassa elämysten ja transformatiivisten kokemusten tuottaminen. TaPaMa-hankkeessa pyrimmekin matkailupalveluiden perinjuurisen uudistamiseen siten, että matkailukokemukset olisivat merkityksellisiä ja havahduttaisivat kohti pohjoisen luonnon haurauden ymmärtämistä ja entistä kestävämpää elämäntapaa. Toisaalta kuvataiteen alaan kuuluu myös mielikuvien luominen. Taiteilijoilla on oma tehtävä ja vastuu siinä, millaisen kuvan välitämme arktisesta alueesta matkailijoille. Matkailukeskusten gallerioilla on puolestaan olennainen tehtävä välittää taideperustaiset palvelut ja kuvataiteen teokset matkailijoiden nähtäväksi ja koettavaksi. Siksi haluamme taiteilijoina, taidealan kehittäjinä ja TaPaMa-hankkeen toteuttajina jatkaa yhteistyötä matkailualan kanssa kohti vastuullista ja kestävää toimintaa.

Julkaistu Lapin Kansassa 11.2.2021

Maria Huhmarniemi, Piia Kilpimaa, Outi Kugapi & Laura Laivamaa

Julkaistu Lapin Kansassa 13.5.2020

Vallitseva koronapandemia on luonut epävarmuutta matkailualaan ja haastanut kehittämistyötä. Osaltaan se on kuitenkin myös edistänyt uusien, kestävämpien palveluiden, kuten käsityö- ja taideperustaisten matkailupalvelujen innovointia ja tuottamista odottamaan matkailuvirtojen uudelleenavautumista. Havaintojemme perusteella paikalliset käsityöt ja käsityömatkailupalvelut kiinnostavat esimerkiksi pohjoismaisia lähialueen matkailijoita ja lähimatkailun odotetaankin kasvavan koronarajoitusten höllennyttyä.

Käsityömatkailu tarjoaa toimintaa kaikille aisteille. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa matkamuistojen ostamista, mutta sen lisäksi myös mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi käsityömessuille, erilaisiin näyttelyihin sekä työpajoihin. Työpajat voivat olla hyvin erilaisia: kahdenvälisestä matkailijan ja käsityöläisten kohtaamisesta useiden päivien kursseihin. Parhaimmillaan työpajat painottavat paikallisuutta sekä palveluiden sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä: työpajat kertovat aidosta kulttuuristamme ja tuovat tuloa paikallisille.

Työpajojen suunnittelu, ohjaaminen ja markkinointi edellyttää erityisosaamista. Koulutus ja pilotointi edesauttavat käsityöläisiä ja taiteilijoita kehittämään palveluita, jotka ovat saatavilla ympäri vuoden ja kiinnostavat erityisesti kesämatkailijoita. Tuotteita on hyvä myös testata ennen niiden viemistä matkailumarkkinoille. Tätä edesauttaakseen Lapista käsin ja Taideperustaisia palveluja matkailuun -hankkeet suunnittelivat yhdessä viikon kestoisen pilotin Arctic Design Week -tapahtuman ajaksi. Tuolloin tarkoituksenamme oli kokeilla työpajoja matkailijoille useiden käsityöläisten ja taiteilijoiden voimin. Valitettavasti pilotti jouduttiin perumaan juuri ennen sen toteutusta koronapandemian takia. Emme kuitenkaan ole luopuneet aikeesta vaan etsimme koko ajan uusia mahdollisuuksia pilotin toteuttamiseen.

Työpajojen kehittämiseen ja pilotointiin liittyy siis paljon yllättäviäkin haasteita. Oman lisähaasteensa työpajojen toteuttamiseen tuovat myös tilat, sillä valitettavan usein käsityöläisiltä ja taiteilijoilta puuttuvat sellaiset tilat, joissa työpajoja voisi tarjota matkailijoille, vaikka innostusta työpajojen pitämiseen olisikin. Tarve on ilmeinen erityisesti Lapin kaupungeissa: kylissä käsityöpalvelut voivat limittyä luontevasti maaseutumatkailun ympäristöihin. Monet käsityöläisistä valmistavat tuotteitaan pienissä työhuoneissa kaupungin lähiöissä, mikä ei mahdollista työpajojen myyntiä isoille ryhmille eikä yksittäisten matkailijoiden piipahtamisia. Olisiko siis mahdollista rakentaa verkostoa matkailuyritysten, käsityöläisten ja taiteilijoiden välille, jotta matkailijoille saataisiin uusia, houkuttelevia palveluita tarjolle koronatilanteen lauettua? Tällaisten palveluiden avulla voisimme lisätä viipymää, houkutella lähimatkailijoita luoksemme ja ennen kaikkea erottua muista alueista tarjoamalla enemmän kulttuuriin pohjautuvia palveluita.

Kirjoittajat työskentelevät Lapin yliopiston koordinoimissa hankkeissa: Lapista käsin (ESR) ja Taideperustaisia palveluja Lappiin (EAKR).

KUVA: Saana Lapinkangas Lapinkettu-yrityksestä demonstroi käsityömatkailupalvelua. Kuva Outi Kugapi 2020.

Olemme julkaisseet kirjan, joka käsittelee luontokuvauksen ja soveltavan kuvataiteen uusia tuulia. Kirjassa tarkastelemme luontokuvausta ja taidetta aluekehittämisen, kulttuurisen identiteetin ja paikallisen talouden näkökulmista.

Soveltavan taiteen taustat liittyvät sekä nykytaiteeseen että luovaan talouteen, joiden usein odotetaan kukoistavan vain kaupungeissa. Keskuksissa luovien alojen yritysten määrä lisääntyy ja yrittäjät ja taiteilijat tukevat toisiaan, muita elinkeinoja ja yleistä elinvoimaisuutta. Lapin yliopiston kehittämistutkimuksessa on kuitenkin noussut esiin, että luovien alojen innovatiiviset toimintatavat ovat mahdollisia myös maaseudulla ja tunturikylissä.

Pohjoisen ja arktisen alueen hyvinvointi nousee osaamisesta ja luovasta pääomasta. Tarvitaan koulutusinvestointeja ja eri alojen työpaikkoja, jotta nuoret voivat pysyä Lapissa. Luovilla aloilla tämä edellyttää uusia sisältöjä, toimintatapoja ja malleja taiteilijoiden ja muotoilijoiden koulutukseen, jotta heillä on tahtoa ja taitoja työskennellä yrittäjinä ja palveluiden tuottajina Lapissa. Tässä kirjassa on inspiroivia esimerkkejä palveluihin, jotka liittyvät patikointiin, tähti- ja revontulikuvaukseen ja virtuaalisiin luontokokemuksiin.

Kirjan ovat toimittaneet Timo Jokela, Maria Huhmarniemi ja Jaana Paasovaara. Kirja perustuu Kuusamossa toteutettuun Soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmahankkeeseen. Kirjoittajia ovat Lapin yliopiston asiantuntijat, vierailleet opettajat ja nyt jo valmistuneet taiteilijat ja luontokuvaajat. He ovat asiantuntijoita ja käytännön toimijoita, jotka voivat osaamisellaan vastata Pohjois-Suomen nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Kirja löytyy täältä: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64216