Innostavaa ja hauskaa Pohjolan päivää! Glad Nordens dag!

Tänään puhuin pohjoismaisesta yhteistyöstä 9-luokkalaisten kanssa Rovaniemellä. Oli hienoa tavata nuoria, joita Pohjoismaat kiinnostavat.

Minulle pohjoismaiset arvot tarkoittavat ympäristön- ja luonnonsuojelua, tasa-arvoa, sananvapautta ja kulttuuria. Pohjoismainen kunnianhimo tarkoittaa sitä, että Pohjolasta visioidaan maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaat haluavat edistää hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta sekä siirtymistä vihreään talouteen. Pohjoismaiset yhteistyöministerit sopivat tällaisesta yhteistyön visiosta jo vuonna 2019.

Valtioneuvoston kanslia, Lapin liitto, Lapin yliopiston harjoittelukoulu ja Rovaniemen Pohjola-Norden järjestivät Arktikumissa paneelikeskustelun, jossa nähtiin oppilaiden tekemiä videoita ja kuultiin Meänland-yhtyeen musiikkia. Juontaja toimi Inari Fernandez.

Minä kerroin paneelissa pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä ja arkipäivästä kansainvälisessä yhteistyössä ja rajattomassa Lapissa. Toivon, että nuoret kokivat tilaisuuden innostavaksi.

Ps. Kuva Nuukista, jossa osallistuin viime syksynä Grönlannin pohjoismaisen instituutin hallituksen kokoukseen (NAPA – The Nordic Institute in Greenland).

Stand with Ukraine

Oliver and I listen to BBC news in the kitchen as children watch “normal” telly. I have had tears in my eyes when seeing the horrow of ordinary people in Ukraine but also, when Johnson announced British economic sanctions on Russia on Thursday: they said it is biggest sanctions pact Russia has seen. At the same time, the European Union’s sanctions have been weak and slow, as Russia is the EU’s main supplier of oil and natural gas and there are fears of rising prices. This is our shame.

When Russia invades Ukraine, what can we do in Europe? We must give pressure to decision makers to do everything they can to stop the insanity. We need to support charities who help victims of war, and prepare to receive refugees. I also wonder, why Western countries do not try harder to influence China and other partners of Russia?

Should we ban Russian operators from all collaboration with West? Needless to say, it is right to ban participation to such events as Eurovision song contest and sport events. But in my view, we should continue talking with our friends who live in Russia: artists, authors, journalists and common people. We need to support everybody who have some potential strength and wisdom to oppose Putin´s absurdity.

I write this from Finland in where we are separated from Russia by a 1,340-kilometre-long border. In the history, this border has been pushed back and forth several times as a consequence of armed conflicts. Finland is not member in NATO, but now Finnish politicians have got alerted by Russia’s demand that NATO should guarantee not to enlarge further. Finnish people in general and many politicians have been stressing that each nation has the right to determine its own security policy. Anyhow, there is no fast track to join NATO. If Finland would apply, the hesitation of just one Ally is enough to delay or block our acceptance.

It is worrying if the tension between NATO and Russia around the Ukraine can affect the Arctic. Can the conflict spill over even more into the High North where region’s vast natural resources and the new transportation routes may motivate Russian desire to expand? Now it is assumed that current war and associated security political situation will change Arctic cooperation. For me, it is relevant to question, if and how we can continue dialogue and collaborations in research and arts, to foster conditions for peace in Circumpolar Arctic.

Yesterday, I was on research seminar with our doctoral candidates. Research on art education is derived by aims of equity, sustainability, learning and freedom of expression. My dear colleagues, students and professors came to the online seminar shocked by news from war. Some of us expressed how our efforts now feel pointless and insignificant. Anyhow, we agreed, that we cannot give up in doing our best to a better world. Now, we need to stand with Ukraine.

Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Rovaniemen Vihreät ry ja Rovaniemen Vihreä valtuustoryhmä jättivät Lapin liitolle alla olevan muistutuksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Lappi-sopimus 2022 – 2025 ohjaa maakunnan kehittämistä ja siten myös maakuntakaavoitusta. Lappi-sopimuksessa mainitaan yhtenä toimenpiteenä: ”Kemijoen ekosysteemin ennallistamiseksi edistetään vaelluskalojen palauttamista tukemalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalaitoksilla”. Lapin liiton valtuuston hyväksymän Lappi-sopimuksen tahto ei edellä mainitussa asiassa toteudu maakuntakaavaehdotuksessa. Pyydämme lisäämään varaukset luonnonmukaisille ohitusuomille Kemijoen voimalaitosten yhteyteen.

Rakennetun ympäristön sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden väliin tulee varata riittävän laajoja vihervyöhykkeitä. Maakuntakaavaan on merkitty vihreillä kaksisuuntaisilla nuolilla ekologinen yhteystarve tai viheryhteystarve, mutta nämä merkinnät ovat muiden kaavamerkintöjen päällä tai alla. Maakuntakaava on pohjana yleis- ja asemakaavatyölle ja merkintöjä voidaan tulkita niin sanotusti muita asioita, kuten taloudellista tuloksellisuutta, painottaen. On vaarana, että luonnon elinvoimaisuus ja monimuotoisuus turvaaminen ja lisääminen jää silloin vähemmälle huomiolle.

Pohjavesialueilla ei tule sallia laajamittaista maa-ainesten ottoa, maan eikä rakennus- ja purkujätteiden läjitystä.  Myöskään vesistöjen läheisyydessä ei tule sallia rakennus- ja purkujätteiden läjitystä, jotta sulamisvesien mukana ei päädy kasveille ja eläimille haitallisia aineita vesistöihin. Miten taataan puhtaan pohjaveden riittävyys tulevaisuudessa? Onko tehty kokonaiskartoitusta puhtaan pohjaveden riittävyydestä huomioiden, että kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan merkittävästi?

Kaavaselostuksessa (päivätty 10.12.2021) esitetään Tilastokeskuksen ennuste, jonka mukaan väestökehitys on vuonna 2035 noin 66 000 henkeä mutta Rovaniemen kaupungin kaavoituskatsauksessa on esitetty, että kaupungin tavoitteena on 70 000-80 000 asukasta vuonna 2035. Maankäytön suunnittelulla halutaan mahdollistaa jopa 100 000 asukkaan sijoittuminen Rovaniemen kaupungin alueelle, mikä tulee huomioida myös pohjaveden varaamisessa.

Kaivostoiminnan kaavoitussuunnittelussa tulee ehdottomasti huomioida kaivosten aiheuttamat muutokset pohjavesien laadullisiin sekä määrällisiin muutoksiin. Esimerkiksi kaavoituksessa esitetyn Suhangon kaivoksen lähellä sijaitsee useita pohjavesialuetta. Mikäli vedenhankintaan käytettävät pohjavesialueet asetetaan kaavoituksella kaivoksen ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja talousveden laatu vaarantuu, on jo kaavoitusvaiheessa osoitettava vastuutaho korvaamaan vaihtoehtoisen vedenhankinnan järjestämisen kustannukset sekä pohjavedestä riippuvaisten maaekosysteemien katoaminen.

Kaavamääräykset

Kaavamääräyksiin on lisättävä:

  • Pinta- ja pohjavesien vesien suojelusta tulee huolehtia kaikilla alueilla.
  • Rannansuuntainen kulkuyhteys on turvattava alueiden käytön suunnittelussa.
  • Patojen ja voimalaitosten yhteyteen on suunniteltava ja rakennettava kalan kulun ja lisääntymisen mahdollistavat luonnonmukaiset ohitusuomat. Tämä on huomioitava myös viranomaistoiminnassa.

Yhteiskunnallista vaikuttamista taiteessa ja politiikassa

Taiteilijana olen tehnyt useita teoskokonaisuuksia, joiden aiheet koskevat luonnonvarapolitiikkaa pohjoisessa. Toisinaan olen halunnut avata keskusteluja ja joskus ottaa kantaa: kampanjoida taiteen keinoin muun muassa Lapin kaivoshankkeita vastaan. Tutkimuksessani olen pohtinut, miten taiteella voi vaikuttaa. Johtopäätökseni on usein ollut, että taiteella voi vaikuttaa arvokeskusteluihin ja arvojen transformaatioon. Se on tärkeää. Kaikki poliittiset päätökset, jotka meidän nykyhetkeä ja tulevaisuutta määrittävät, perustuvat arvoihin – ja toivon mukaan myös tutkimustietoon.

Arvojen transformaation odotetaan johtavan kestävämpään yhteiskuntaan ja kulutuksen kohtuullistamiseen, mikä on välttämätöntä. Kuluttamisen tulee asettua maapallon kantokyvyn rajoihin.

Edelleen ajattelen, että taiteella voi vaikuttaa ja että taiteen tekeminen on merkityksellistä. En kuitenkaan halua jättää päätöksentekoa niille, joiden arvot näyttäytyvät päinvastaisilta kuin omani. Siksi olen kuntavaaliehdokas ja siksi olen pyytänyt vihreiden ehdokkaaksi niin monta muuta rovaniemeläistä, joihin luotan ja joiden näkemystä arvostan.Kun vihreitä valitaan Rovaniemen valtuustoon, emme kannata kaivoshankkeita, joihin liittyy valtavia ympäristöriskejä. Kaivoslaki on uudistettava ja nykyiseltä kaivostoiminnalta on edellytettävä vastuullisuutta.

Ilmastotyötä myös Rovaniemelle

Vuosi sitten moni ihmetteli Rovaniemen kaupungin twiittiä, jossa kerrottiin, että Rovaniemellä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa ilmastonmuutoksesta, koska kaupungin metsissä on suuret hiilinielut. Konsulttiyrityksen tekemää selvitystä, jossa metsien hiilinieluja verrataan kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, on pidetty epäonnistuneena viherpesuna. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja entisen maalaiskunnan alueella on paljon metsää. Tämä kunnan rajojen vetäminen ei kuitenkaan vapauta kaupunkia ilmastotyöstä. Tehty viestintä ei anna hyvää kuvaa ympäristöosaamisesta eikä edistä kaupungin brändiä.

Kuntavaalien alla hiilitaselaskelma on nostettu uudestaan esiin. Rovaniemen käyttämä hiilitaseen laskentatapa ei kuitenkaan vastaa yleisesti käytettyä määritelmää hiilineutraaliudesta. Yleinen tulkinta on, että fossiilisperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää riittävästi ja tavallisesti käytössä on 80 % vähennystavoite. Hiilinieluja voidaan käyttää viimeiseen 20 % osuuteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nielulaskelmassa on kuitenkin edelleen huomioitava maankäyttösektorin päästöt kuten turvepellot, turvemetsät ja maankäytön muutokset. Hiilinegatiivisuus-termiä voidaan käyttää vasta sen jälkeen, kun 80 % päästövähennys on saavutettu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Miikka Keränen on ottanut Rovaniemen laskelmiin kantaa todeten, että Rovaniemen ”hiilitase” on pr-temppu, jolla kaupunki välttelee vastuutaan ilmastoasioissa. Silti Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi hiilitaselaskelman osaksi kunnan talousarvioita 2021 ja taloussuunnitelmaa 2022–2023.

Rovaniemellä on asetettava selkeät ilmastotavoitteet, jotka vastaavat muissa kunnissa käytettyjä kriteerejä. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon kuuluu nyt 78 kuntaa. Lapista mukana ovat Kemi, Enontekiö ja Posio. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 % päästövähennystavoitteeseen vuoden 2007 tasosta. Lisäksi suuremmat kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Oulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä. Rovaniemi ei sen sijaan ole vielä asettanut omaa tavoitettaan.

Vihreät kannattavat Rovaniemen liittymistä HINKU-verkostoon. Haluamme ilmastotyötä, josta lapsemmekin voivat nyt ja tulevaisuudessa olla ylpeitä.

Asukkaiden osallistumista kaupungin metsänhoidon suunnitteluun on vahvistettava

Kuntalaisaloitteessa “Vanhoja puita ja pesimäpaikkoja lähimetsiin: luonto- ja maisema-arvoille painoa” esitetään, että metsien hoidossa tulisi huomioida paremmin virkistyskäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot ja mahdollistettava asukkaille osallistuminen taajamametsien hoidon suunnitteluun. Rovaniemen yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli vastausta aloitteeseen kokouksessaan 30.03.2021. Vastauksesta käy ilmi, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisessa metsien hoidon suunnitteluun on puutteita.

Kaupungilla on noin 960 hehtaaria taajamametsiä. Ne muodostuvat useista sadoista eri kokoisista alueista. Vuosittain taajamametsiä hoidetaan noin 20 hehtaarin alueelta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastauksessa viitataan metsien suureen määrään, mikä onkin kaupunkimme rikkaus. Samaan aikaan suuri metsäomaisuus velvoittaa kaupunkia suhtautumaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tavoitteellisesti.

Positiivista yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksessa ovat muun muassa tieto joistakin taajamametsien hoidon tavoitteista. Kaupunki pyrkii turvaamaan eri lintulajien elinympäristöjä rauhallisina. Tavoitteena on olla puuttumatta voimakkaasti metsiköiden ikärakenteeseen ja puulajisuhteisiin. Vanhoja puita pyritään säilyttämään, jos niitä ei pidetä turvallisuusriskeinä. Nämä tavoitteet eivät silti aina toteudu käytännössä: kuntalaisaloite tehtiin, kun Rovaniemellä kaadettiin toistuvasti tärkeiksi koettuja vanhoja puita. Juuri lahottajasienet ja hyönteiset ovat merkittävä osa sitä metsien monimuotoisuutta, joka on vähentynyt. Virkistysmetsissä vanhojen puiden tulee antaa olla pystyssä mahdollisimman kauan ja jatkaa monimuotoisuuden rikastamista myöhemmin maapuina.

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineesta käy ilmi, että metsien hoidossa huomioidaan yksittäisten asukkaiden yhteydenottoja. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tapa osallistaa asukkaita metsien hoidon suunnitteluun. Taajamametsiä käytetään laajasti virkistykseen, lenkkeilyyn ja harrastustoimintaan sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ulkoiluun ja opetukseen. Metsien hoidon suunnittelua on kehitettävä siten, että kaupunkilaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien osallistaminen on systemaattista ja tapahtuu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tietotaitoa on haettava myös luonnonsuojelun asiantuntijoilta ja ympäristöjärjestöiltä.

Nykyään käytössä olevat digitaaliset sovellukset tarjoavat osallistamiseen hyviä työkaluja. Käyttöön voisi ottaa esimerkiksi verkkosovelluksen, jossa asukkaat voivat ilmoittaa, mitkä puut ja metsät ovat heille tärkeitä. Kaupunkilaisten rooliksi ei saa jäädä jo suunniteltujen hakkuiden vastustaminen ja kaadettujen puiden sureminen.

Ounasvaara on säilytettävä virkistyskohteena

Ounasvaaran rakentaminen on puhuttanut kaupungissa jo pitkään. Nyt alue nousi esiin EU:n elvytyspaketin ideoinnin yhteydessä. Elvytysrahojen käyttäminen esimerkiksi katettuun lasketteluhalliin olisi erikoista tilanteessa, jossa Rovaniemen pitäisi päinvastoin suunnata elvytysrahat kestävään kasvuun ja houkutella matkailijoita luonnontilaisella luonnolla, yöttömän yön eksotiikalla ja kohteena, jossa luonto on lähellä kaupunkimatkailun ravintola- ja kulttuuripalveluita. Ei haikalla enää keinotekoisten katettujen laskettuhallien perään. Lapin vahvuus on alkuperäisessä luontokokemuksessa, joka käy yhä harvinaisemmaksi. EU:n elvystyrahoja on haettava Rovaniemen kehittämiseen kansainväliseksi, korkean teknologian ja hiilineutraalin matkailun kaupungiksi

Me Vihreät haluamme Rovaniemelle kansallisen kaupunkipuiston, joka palvelee niin rovaniemeläisiä kuin kestävän matkailun kehittämistä. Kansallista kaupunkipuistoa on toivottu Rovaniemellä aiemminkin ja se on esillä myös Rovaniemen kaupunkistrategiassa, jossa visiona on, että Rovaniemelle on myönnetty kansallisen kaupunkipuiston asema vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen kaupunkipuisto on päämäärä, jonka eteen on tehtävä töitä.

Kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuus Rovaniemellä perustuu upeisiin vaara- ja jokimaisemiin. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Kannustammekin kaupunkilaisia osallistumaan Luonnonperintösäätiöön avattuun keräykseen, jolla ostetaan pala Ounasvaaraa suojeluun. Keräys on viesti Ounasvaaran luontoarvojen merkityksestä kaupunkilaisille ja matkailuelinkeinolle.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Maria Huhmarniemi, Rovaniemen Vihreiden hallituksen puheenjohtaja ja Laura Tarvainen, Rovaniemen Vihreiden hallituksen varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa ja Uudessa Rovaniemessä 17.3.

Vetoa antirasismiin

Rovaniemen Vihreät haluaa Rovaniemelle antirasistisen toimintaohjelman. Itse kaipaan sitä myös Lapin yliopistoon. Rekrytoidessani kansainvälisiä opiskelijoita Lapin yliopistoon – tulevaisuuden tekijöiksi ja Lapin kansainvälistymisen vetoapureiksi – haluaisin sanoa, että meidän yliopisto ja meidän kotikaupunki on antirasistinen ja turvallinen tila ihan kaikille.

Antirasistinen toimintasuunnitelma voi sisältää turvallisen tilan periaatteista sopimisen sekä nollatoleranssin määrittelyn rasismille ja syrjinnälle. Inklusiivisessa rekrytointipolitiikassa toteutetaan syrjinnänvastaisuusperiaatta. Rekrytointiprosesseissa vältetään piilevien ennakkoluulojen vaikutusta työntekijöiden valintaan, ja pyritään palkkaamaan työntekijöitä aliedustetuista ryhmistä myös päättäviin asemiin. Tavoitteenahan on, että rekrytoinneissa palkataan kuhunkin tehtävään pätevimpiä työntekijöitä. Organisaatioihin voi myös nimittää yhdenvertaisuusvastaavat, rohkaista moninaisuuteen ja tarjota koulutusta syrjimättömyydestä ja antirasismista.

Antirasistisessa työssä huomioidaan etnisen ja kulttuurisen taustan lisäksi muutkin marginalisoimista määrittävät tekijät, kuten sukupuoli, luokka, ikä ja vammaisuus. Näin voidaan tukea sitä, että yhteisöjen jäseniä, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita kohdellaan reilusti, kunnioittavasti ja syrjimättä. Syrjinnän vastaista työtä on tehtävä aktiivisesti ja valtavirtaistaen.

Hyvää rasismin vastaista viikkoa!

Luonnonperintösäätiön keräys Ounasvaaran suojeluun

Meillä on Rovaniemellä upeat vaara- ja jokimaisemat. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Vuonna 2019 Rovaniemen kaupunki toteutti Ounasvaaran tulevaisuuden kuntalaiskyselyn, jossa ilmeni, että luonnon kunnioittamisen tulee olla kehittämisen keskiössä. Rovaniemen asukkaat siis haluavat säilyttää Ounasvaaraa mahdollisimman luonnontilaisena. Tästä huolimatta suurin osa Rovaniemen vallalla olevista kuntapäättäjistä ei ole halunnut, että ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta kuunneltaisiin Ounasvaaran kehittämisessä.

Nyt aktiiviset asukkaat ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin Ounasvaaran puolesta. Tavoitteena on ostaa pala metsää suojeluun ja näin viestiä päättäjille, että Ounasvaaran arvo on sen monipuolisessa luonnossa, asukkaiden virkistyskohteena ja hienona vaaramaisemana. Lahjoitukset Ounasvaaran suojeluun voi tehdä Luonnonperintösäätiön tilille IBAN FI78 5494 0950 0224 93 viitteellä ”Ounasvaaran ystävät”.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Ps. Ounasvaaran tulevaisuuskyselyssä ilmeni, että monet haaveilevat kuntoiluportaista Ounasvaaralle. Paikkaakin ideoitiin jo vuonna 2019 hyppyreiden väliin.

Rovaniemi johtamaan Lapin siirtymää korkean teknologian ja jalostusasteen työhön

Haluan kehittää Rovaniemeä keskuksena, johon nousee uusia yrityksiä ja joka luo mahdollisuuksia luovien ja kaupallisten alojen synergialle. Rovaniemen tulee olla Lapin keskus, joka johtaa Lapin siirtymää raaka-aineen tuotannosta korkean teknologian ja jalostusasteen työhön. Matkailuelinkeinoa on merkittävänä työllistävänä alana kehitettävä ympärivuotiseksi. Rovaniemi on nostettava esiin kohteena, joka vahvuus on luonto ja kaupunkikulttuuri samassa paketissa.

Olen itse sekä kaupunkilainen että kyläläinen, kun perheelläni on kaksi virallista osoitetta. Rovaniemellä on 15-minuutin kaupunkikeskusta, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa. Elävät kylät ovat puolestaan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi Rovaniemen vetovoimatekijä, kun etätyö lisääntyy ja ihmiset kaipaavat lähelle luontoa, maaseudun rauhaan ja pienyhteisöihin.Vastustan palvelujen leikkaamista heikoimmilta. Toimivat palvelut turvaavat erityislasten vanhempien, omaishoitajien ja vammaispalvelujen piirien kuuluvien perheiden voimavarat. Rovaniemellä on tässä petrattavaa.

Rovaniemen Vihreät kokoaa yhteen ympäristöstä välittäviä ihmisiä perinteisen puoluekentän oikealta ja vasemmalta. Myös minä olen Vihreissä vaatimassa tiukempaa sääntelyä ja rajoituksia kaivosteollisuudelle, torjumassa imastokriisiä ja edistämässä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Katson tulevaisuuteen vahvana lappilaisena.