Julkaistu

Ympäristökriisejä ei tule vähätellä

Nyt keskustellaan siitä, pitääkö ilmastokriisisistä olla huolissaan vai ei.

Lapin Kansan pääkirjoituksessa 14.1.2021 “Maapalloa ei uhkaa tuho” syytettiin ilmastoaktivisteja pelon ilmapiirin lisäämisestä. Syyllistyvätkö aktivistit todella pelon lietsontaan jakaessaan tiedemaailman viestiä lajikadosta, ilmaston lämpenemisestä sekä siitä, mitä toimia meiltä kaikilta nyt edellytetään? Helsingin Sanomissa julkaistiin sen sijaan tutkimusraporttiin perustuva artikkeli, jonka otsikossa todetaan, että: “ympäristökatastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu”.17 kansainvälistä ympäristöasiantuntijaa julkaisi yhdessä tutkimusraportin Frontiers in Conservation Science lehdessä. Tutkijat ennakoivat massasukupuuttoja, lisääntyviä terveysongelmia ja muita ympäristön tuhoutumisesta johtuvia kriisejä. Nyt ei siis ole aika ummistaa silmiä eikä kieltää muutosten tarvetta. Muutos ei kuitenkaan tarkoita elämänlaatumme heikkenemistä, vaan sen uudelleen määrittelemistä.

Ekoahdistus on tutkimusaihe, jota tarkastellaan monilla eri tieteenaloilla, kuten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvässä tutkimuksessa ja kasvatustieteessä. Suomessa ilmastoahdistuksen arvostettu tutkija Panu Pihkala on tuonut esiin, että ahdistus voi olla myös liikkeelle paneva voima: ilmastoahdistus lisää voimavaroja, jos tunteita voi käsitellä ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on toimintamahdollisuuksia. Voimaantuminen ja tietoisuus omista vaikuttamismahdollisuuksista ja -keinoista ovat askelia hyvään toimintakykyyn.

Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten tiedostamista, toimintakykyä ja -motivaatiota ympäristötekoihin ja ympäristövastuulliseen uuteen normaaliin. Tiedon jalkauttamisessa ja mielipidemuokkauksessa eri medioilla, kuten sanomalehdillä, on keskeinen tehtävä ja vastuu.Ympäristöongelmien ratkaisuun tarvitaan suuri joukko ihmisiä, yrityksiä, valtioita, lakeja ja sitoumuksia: tarvitsemme tutkimusta, innovaatioita ja poliittisia päätöksiä. Tämä suuri joukko koostuu yksilöistä, jotka päättävät osallistua.

Toivotamme kaikki tulevaisuuden toimijat tervetulleiksi Lapin ja Rovaniemen Vihreisiin. Älä jää potemaan eko- ja ilmastoahdistusta yksin: yhdessä voimme vaikuttaa, demokratian keinoin!

Maria Huhmarniemi & Laura Tarvainen, Rovaniemen VihreätMielipidekirjoitus julkaistu Lapin Kansassa ja Uudessa Rovaniemessä 20.1.2021

Julkaistu

Taidekasvatuksen voima: Unescon kansainvälinen taidekasvatusviikko

Tämä viikko on Unescon kansainvälinen taidekasvatusviikko. Teemana on taidekasvatuksen voima yhteisössä: miten taidekasvatus tuo yhteen koulut, nuoret, kylät, kaupungit ja perheet.

Rovaniemi on todellinen yhteisöllisen taidekasvatuksen osaamiskeskus. Lapin yliopistossa yhteisöllistä taidekasvatusta on kehitetty, tutkittu ja edistetty jo kahdenkymmenen vuosikymmenen ajan.

Kuvataidekasvatuksen koulutusalalla sekä Arctic Art and Design maisteriohjelmassa voi opiskella myös soveltavaa taidetta, jossa taiteen ja taidekasvatuksen menetelmiä hyödynnetään muun muassa sosiaalityöhön ja hyvinvointisektorille sekä muille aloille.

Lapin yliopiston osaamisen lisäksi Rovaniemellä on runsaslukuisesti taidekasvatuksen ammattilaisia, jotka työskentelevät kouluissa ja yhdistyksissä. Esimerkiksi Piste kollektiivi on merkittävä taidekasvatuksen osaaja. Kaupungissa on myös koulutuspolku taidepainotteisesta lukiosta taiteiden tiedekuntaan.

Rovaniemeläinen laaja-alainen taidekasvatuksen osaaminen heijastuu kulttuuritarjonnan laadukkuuteen ja kaupungin ilmapiiriin! Meillä on vahvuus, jonka voimme tunnistaa entistä paremmin, jota vaalia ja josta saada syviä kokemuksia. Laadukas taidekasvatus ja taidekasvatuksen osaaminen taide- ja kulttuuripalveluissa on Rovaniemen veto- ja pitovoimatekijä.

Kuva on Rovaniemi viikolta 2019. Musiikkoulu Pop Up ohjasi lasten musiikkituokioita Lappia talon edessä lämpimänä kesäpäivänä. Rovaniemi viikon teemana oli silloin kotikulmilla ja viikon upea ohjelma toi yhteen kaupunkilaiset. Taiteessa ja kulttuurissa on voimaa!

Julkaistu

Kuntalaisaloite lähimetsien puolesta

Liian usein vanhoja puita kaadetaan Rovaniemen lähimetsistä ilman syytä. Teimme kuntalaisaloitteen, jossa vaadimme Rovaniemen lähimetsien hoitoon luonnon monimuotoisuutta sekä metsien virkistyskäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen ensisijaisuutta. Kaipaamme kelottuneita puita ja lahopuita hömötiaisille! Kuntalaisaloitteen tekijät ovat Mervi Löfgren, Maria Huhmarniemi, Mari Mäkiranta, Tuija Hautala-Hirvioja, Anna-Liisa Ylisirniö. Allekirjoitathan aloitteen täällä!

Julkaistu

Lapin kestävä tulevaisuus nojaa puhtaaseen luontoon

Kanadalainen malminetsintäyhtiö Mawson Resources Ltd on tehnyt vuodesta 2011 malminetsintää Ylitornion kunnassa Rovaniemen kaupungin rajan läheisyydessä Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueella. Alue kuuluu myös kansalliseen soidensuojeluohjelmaan sekä alueella sijaitsee Palokkaan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue.

Lue Timo Törmäsen ja minun mielipidekirjoitus Lapin Kansasta.

Julkaistu

Lapin yliopiston henkilöstövähennykset huolettavat

Tänä vuonna pääsiäisenalusviikko tuntui kovin raskaalta. Maailmanlaajuisen koronakriisin ja laman lisäksi huolta toi uutinen Lapin yliopiston huomattavista henkilöstövähennyksistä.Lapin yliopistossa 39 henkilöä noin 600:sta työntekijästä lähtee. Leikkaukset tehdään niin sanotulla juustohöyläperiaatteella. Samalla henkilökunnan tulostavoitteita ei vähennetä. Töitä jatkavien tulee tuottaa sama tai aina vain kasvava määrä perus- ja jatkotutkintoja, opintopisteitä, julkaisua sekä hankkeita, joissa on ulkopuolinen rahoitus. Miten tämä on mahdollista?

Jo nyt suuri osa työntekijöistä on tiukilla. Viime vuosina olemme jo tehostaneet opetus- ja ohjausmenetelmiä ja harjaantuneet nopeiksi julkaisijoiksi ja luoviksi ja sinnikkäiksi rahoituksen hakijoiksi. Henkilökuntaa on vähennetty jo aiemmin: tukipalveluita on karsittu ja monen hyvän kollegan töiden loppumista on harmiteltu.

Ratkaisukeskeisenä ihmisenä mietin, mitä voin itse tehdä, jos työni jatkuu. Ehkä kursseja voi muutaa verkko-opinnoiksi, joissa opiskelijat suorittavat annetut tehtävät ilman vuorovaikutusta opettajan kanssa? Ehkä, mutta toimintatapaan liittyy riskejä. Taide- ja opetusalalla vain pieni osa sisällöistä soveltuu opiskelijoiden täysin itsenäiseen opiskeluun.

Ehkä tutkimusrahoitusta voi hakea vielä lisää? – Näin varmasti pyritään tekemään. Rahoituksen hakeminen kuitenkin paitsi tuo myös vie resursseja. Tutkimusrahoituksesta kilpaillaan hurjalla tavalla. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on yleensä aktiivinen tutkimustoiminta. Miten pienenevä henkilökunta voi jyvittää aikaansa tutkimukseen?

Ehkä väitöskirjojen ohjaajat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä tohtorikoulutettavien kanssa? Se tehostaa jatko-opiskelua ja tuo julkaisutuloksia. – Tämä tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta on vain pieni osa työnkuvaa.

Lapin yliopiston henkilöstövähennyksiä ei varmasti ole tehty kevein mielin eikä heppoisin perustein. Taustalla on edellisillä hallituskausilla tehdyt leikkaukset yliopistojen perusrahoituksesta, mikä on heikentänyt toiminnan edellytyksiä jo aiempina vuosina. Ymmärrän toki, että kustannukset on pidettävä resurssien puitteissa. Ajoissa tehdyt henkilöstövähennykset on ratkaisuna parempi kuin totaalinen konkurssi. Juustohöylän sijaan odotin kuitenkin rakenteellisia muutoksia, kuten joidenkin koulutusohjelmien lopettamista tai yhdistämistä. Toivoin myös, että säästöjä olisi löytynyt tila- ja matkakustannuksista.

Koulutus, joka toteutuu Lapissa, sitouttaa eri alojen osaajia Lappiin. Siksi korkeatasoinen koulutus on todella tärkeää koko Lapin alueen aluekehityksen näkökulmasta. Kun haluamme säilyttää laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen sekä arktisten alueiden osaamisen Suomessa ja Lapissa, on yliopistojen rahoitus saatava kuntoon. Suomen nykyinen hallitus onkin korottanut ylipistojen rahoitusta. Toivon, että Lapin yliopiston johto käyttää resurssinsa viisaasti ja huomio päätöksissään henkilöstönsä jaksamisen.

Itselleni pääsiäisen lomapäivät olivat mahdollisuuksia “varastaa” työtunteja tutkimukseen keskittymiseen: kuten melkein kaikki lomat aiemminkin. Onneksi lapset laittoivat rajoja töihin uppoamisessa. Oli mahdollista hiihtää, ladata akkuja ja rentoutua lasten kanssa.

Olipa omat työt katkolla, loppumassa tai jatkumassa, toivon kaikille voimia ja ilon hetkiä arkeen.

Julkaistu

Taide- ja kulttuurimatkailun kehittämistä Rovaniemellä

Tänään pääsin puhumaan yhdestä lempiaiheistani (joita on kuitenkin monia!). Pidin esitelmän kansainvälisessä Kehittämistutkimuksen seminaarissa. Oma tutkimuksenihan sijoittuu aluekehityksen, kestävän kehityksen, taiteen ja taidekasvatuksen tehtäviin. Tänään puhuin matkailun haasteista. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailu on hyvin sesonkikeskeistä, mikä hankaloittaa alan kestävää perustaa ja kasvua. Työpaikkoja syntyy vain sesonkiin, mikä on ongelmallista ainakin niille, jotka haluavat asua ja tehdä töitä Lapissa. En usko, että joulupukki-brändi ratkaisee tätä ongelmaa. Ympärivuotinen matkailu, je etenki elävä kesäkaupunki, nojaa paikalliseen kulttuuriin ja taiteeseen. Visioin myös suuntia taide- ja käsityöperustaisiin matkailuaktiviteetteihin. Esitelmäni perustui Outi Kugapin ja Laura Laivamaan kanssa kirjoittamaani artikkeliin.

Tässä kuvassa on palasia esityksestäni: teoskuvia Uppi Kärin Joulumaan porot, Mikko Virkkulan ja Susanna Sivonen Bella-poro, Mari Parpalan ja Emilia Laatikaisen Toiveiden kaarnalaiva, Antti Stöckellin Puulusikkaprojekti ja Juho Hiilivirran yhteisötaideprojekti lumikenkäjäljistä. – näiden kautta avasin sekä kulttuurisen kestävän kehityksen haasteita että tulevaisuuden suuntia. Melanie Sarantou ja Tiina Seppälä emmännöivät sessiota, jossa käsittelimme taideperustaisia menetelmiä, osallistavaa tutkimusta ja kolonialisaation purkamista.
Julkaistu

Lapin vihreät haluaa kuulla lappilaisia

Meidän lappilaisten vihreiden tavoitteena on etsiä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, jotka sopivat meidän haastaviin paikallisiin olosuhteisiin ja lappilaisten ihmisten elämään. Kuulemme mielellämme lappilaisia ja osallistumme Teidän kanssanne avoimeen keskusteluun Lapin tulevaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Linkki Timo Törmäsen ja Maria Huhmarniemen mielipidekirjoitukseen, joka on julkaistu Uudessa Rovaniemessä vastineena

Julkaistu

Kiitos Värisevä-kulttuuripalkinnosta

Kiitos Kulttuuriyhdistys Valsalle Värisevästä kulttuuripalkinnosta, joka myönnettiin minulle Lapin taiteilijaseuran puheenjohtajana. Diplomi kädessä on syytä miettiä, mitä Lapin taiteilijaseura tekee rovaniemeläisen kulttuurin hyväksi. Lapin taiteilijaseura ylläpitää Rovaniemellä Galleria Napaa ja sen osana toimivaa Studio Mustanapaa sekä taidelainaamoa. Lisäksi tuotamme näyttelyitä Korundin kahvioon ja Hiljaiseen tilaan Lapin keskussairaassa. Kaupunkilaisille ja matkailijoille nämä korkeatasoiset nykytaiteen näyttelyt toimivat kulttuuripalveluina, joihin on vapaa pääsy. Näyttelyjen lisäksi olemme ilahduttaneet rovaniemeläisiä PostSanta-blogilla, jossa nostamme esiin Rovaniemen rikasta taide- ja kulttuurielämää sekä yhteistyössä Artorion kanssa tehdyllä ArtLocatorilla, josta löytyy julkisten taiteen teosten kuvia ja tietoja koko Lapista.

Lapin taiteilijaseuran keskeisenä tehtävän on palvella jäsenistöä, jotka ovat ammattitaiteilijoita. Rovaniemellä heitä on yli viisikymmentä. Järjestämme näyttelymahdollisuuksia, edistämme teosmyyntiä sekä kehittämme uudenlaisia taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia.Olen ollut Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2012 alkaen. Tässä roolissa sain vastaanottaa palkinnon, mutta kiitos kuuluu tietysti sekä seuran osaaville työntekijöille, upeille taiteilijoille ja yhdessä tekemiselle, jossa talkootuntien määrää ei ole tapana laskea. (Pyrimme koko ajan parantamaan taiteilijoiden palkallisia työskentelymahdollisuuksia, mutta käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää talkoita.)

Onnittelen Kulttuuriyhdistys Valsaa sekä Dead Standing Tree kulttuuriosuuskuntaa menestyksekkäästä toiminnasta kohti Kulttuuriasemaa: kulttuuriyhdistysten ja tapahtumien alustaa. Myös Lapin taiteilijaseura on ollut kiinnostunut vanhasta rautatieasemasta. Olemme käyneet katsomassa tiloja useita kertoja, ideoineet toimintamalleja sekä etsineet yhteistyökumppaneita ja rahoittajia. Suunnittelimme viime kevään ja alkusyksyn aikana Galleria Napan, Studio Mustanapan ja lainaamon siirtämistä asemalle ja toiminnan laajentamista taideperustaisten matkailupalvelujen tarjoamiseen. Kaupungin viesti aseman pikaisesta ja väjäämättömästä myynnistä oli kuitenkin vielä alkusyksystä niin yksiselitteinen että laitoimme asian jäihin.

Rovaniemi on hieno kulttuurikaupunki, jossa tarvitaan monenlaisia taideyhdistyksiä ja näyttelytiloja. Olen iloinen, että kulttuuriyhdistys Valsa toimii Rovaniemellä ja otettu Valsan myöntämästä tunnustuksesta.

Julkaistu

Taide- ja käsityömatkailun kehittämistä

Työni Lapin yliopistossa sisältää taide- ja käsityömatkailun tutkimuksellista kehittämistä. Käytännössä se tarkoittaa suunnittelun, pilotoinnin, reflektoinnin ja uudelleen suunnittelun työsyklejä toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tässä Lapista käsin hankkeen blogitekstissä kerron, miten tutkimus limittyy kehittämiseen.

Linkki

Julkaistu

Veistotaiteesta laatua matkailuympäristöihin

Lapin julkisen veistotaiteen, kuten Robinin, Bella-poron, saksanhirvien ja jääkarhun äärellä herää kysymys kaupunkilaisten ja matkailijoiden odotuksista taiteen sisällöille ja estetiikalle. Matkailubarometrit ovat jo vuosia ennakoineet, että Lapin matkailijat ovat koulutettuja ja tiedostavia. Miten he arvottavat Lapin matkailukohteiden veisto- ja ympäristötaidetta? Voisiko nykytaiteilijoiden palkkaaminen matkailukohteisiin ja uusien teosten tilaaminen tukea matkailua?

Artikkeli on julkaistu Lapin Kansassa 4.12.2017 sekä Post Santa Blogissa

Tom Engblomin veistospari Oonko mie tiellä (2008). Kuva: Antti Huhtala.