Julkaistu

Valtuustoaloite puiden lisäämisestä Rovaniemen kaupunkikeskustan alueella

Valmistelin valtuustoaloitteen puuston lisäämiseksi puistoihin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä voi parantaa lisäämällä teiden varsille ja puistoihin puita. Ne myös vaimentavat liikenteen melua ja sitovat ilmansaasteita sekä viilentävät kuumina kesinä. Kaupunkiluonnolla kuten puilla on myös merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Rovaniemen keskusta tiivistyy rakentamisen seurauksena, ja samalla osa viheralueista uhkaa kutistua. Jo tätä ennenkin Rovaniemeä on toisinaan tituleerattu “kivikyläksi” keskustan puiden ja viheralueiden vähäisyyden vuoksi.Jouluista tunnelmaa haetaan kaupunkiin talvisin tuomalla pieniä kuusia kävelykadulle. Kasvavat puut toisivat kuitenkin kadulle viihtyisyyttä kaikkina vuodenaikoina. Ympärivuotisten kuusien lisääminen sopii hyvin myös joulukaupungin imagoon. Kuuset Rovaniemen kaupunkipuistoissa ja niiden valaisu talvella toisivat Rovaniemelle aitoa joulukaupungin tunnelmaa. Kaupunkipuuna kuusi on kuitenkin arka kuivuudelle ja ympäristön muutoksille, joten kuusten paikkoja on etsittävä huolella. Samalla on kartoitettava paikat, joissa kunnallistekniikka ei estä istutuksia.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdottavat, että Rovaniemen keskustan alueelle ja kaupunkipuistoihin lisätään puita kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi.

Julkaistu

Ruokapalveluihin liittyvä valtuustoaloite

Olen valmistellut vihreän valtuustoryhmän kanssa ruokapalveluihin liittyvän valtuustoaloitteen. Aloite jätetään maanantain kokouksessa.

Rovaniemen kaupunkistrategiassa 2030 on linjattu, että edistämme terveellisiä elintapoja ja kavennamme hyvinvointi- ja terveyseroja: painotamme ruokapalvelujen toiminnassa terveellistä ruokavaliota ravitsemussuosituksia noudattamalla. Lasten ja nuorten ruokalistauudistus toteutetaan vuonna 2022.

Ainoastaan 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on hyvä. Lisäksi ainoastaan yksi prosentti lapsista syö ravitsemussuositusten mukaisen määrän eli viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Aloitteessa ehdotetaan kasvisten ja kotimaisen järvikalan osuuden lisäämistä kouluruuassa useilla keinoilla, kuten korvaamalla lihaa kasvipohjaisilla valmisteilla ja proteiinin lähteillä erilaisissa ruuissa, lisäämällä kasvisruokapäiviä, korvaamalla ainakin osa tonnikalasta järvikalalla kouluruoassa sekä tarjoamalla kasvisruoka linjaston alussa.

Vihreä varavaltuutettu, kotitalousopettaja Maija Haase, kertoo:

– Monille kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluruokailulla on myös merkittävä kasvatuksellinen rooli, sillä sen avulla opitaan maistamaan uusia ruoka-aineita ja ruokalajeja. Kasvisruokaa suosiva kouluruokailu auttaa siirtymistä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään ruokakulttuuriin. Kaupungin ruokapalvelu voi lisätä myönteistä suhtautumista kasvisruokaan kouluttamalla henkilöstöä ja reseptiikkaa parantamalla.

Kotimainen järvikala on tunnistettu osaksi hyvää ruokavaliota. Kotimaisen järvikalan sijaan Rovaniemen kouluruoassa on tarjolla tonnikalaa, koska järvikalaa ei ole valmisteina saatavilla suurkeittiön tarpeisiin. Kotimaisen järvikalan käyttöä voidaan kuitenkin lisätä vaiheittain. Kysyntä voi myös synnyttää uutta tarjontaa suurkeittiölle.

Kuvat minun kasvimaalta ja pikkuruisesta kasvihuoneesta, jossa kasvaa muutamia taimia. Tämän kasvimaan hyvinvointivaikutus on minulle enemmän touhuamisessa kuin sadossa. Sokerihernettä ja kesäporkkanoita toivon saavani lapsille napsittavaksi.

Julkaistu

Kaivos- ja matkailuala törmää Lapissa

Järjestimme paneelikeskustelun kaivos- ja matkailualasta Lapissa. Aiheena oli perata riskejä ja konflikteja, joita kaivosteollisuuden lisääntymiseen liittyy. Paneelin osallistujien puheenvuoroista kuului syvä huoli ja turhautuminen, kun kertasimme kaivosten sallittuja päästöjä vesistöihin sekä lorahtamisten ja pölläyksien uhkia. Asiantuntijat edustivat ympäristönsuojelua, matkailuteollisuutta ja poroelinkeinoa. Toimin paneelin kokoajana ja puheenjohtajana.

Ylläs vetää matkailijoita brändillään, joka perustuu maailman puhtaimpaan ilmaan. Samalla Lapin matkailuala työllistää moninkertaisesti kaivosteollisuuteen verrattuna ja tuo verotuloja, jotka vertautuvat kansantaloudessa vientiin ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston välittömään läheisyyteen suunnitellaan Hannukaisen kaivosta, joka olisi Euroopan suurin avolouhosrautakaivos. Kolarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Lipponen toi esiin, että hanke uhkaa paitsi luontoa myös matkailubrändiä ja elinkeinoa, joka on tuonut merkittävää vaurautta ja hyvinvointia alueelle.

Niina Helistö oli kutsuttu paneeliin Rajat Lapin kaivoksille -yhdistyksestä. Hän kertoi päästöihin liittyvistä huolista ja päästöjen valvonnan puutteellisuudesta. Huoli ulottuu luonnosta kemijokivartisten terveyteen. Kemijokeen uhkaa päätyä useiden kaivosten päästöt. Esimerkiksi Ranualle suunnitellaan Suhangon kaivosta, jonka rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo vuonna 2023. Kaivosta suunnitellaan Ranualle ja haittoja Tervolaan: kaivosvedet voivat pilata joen virkistyskäytön ja pohjavedet. Ympäristöjärjestöt ja Tervolan kunta ovat peränneet vesien suljettua kiertoa Suhankoon. On selvää, ettei merkittäviä päästöjä aiheuttavaa purkuputkea tulisi edes suunnitella kaivosyrityksessä, joka markkinoi itseään vastuulliseksi.

Paliskuntain yhdistyksen maankäytön erityisasiantuntija Sanna Hast tähdensi, että Lapissa ei ole niin sanottuja tyhjiä alueita. Ihmiset ovat kiinnittyneitä luonnonympäristöön, joka toimii monien elinkeinojen perustana. Käytännössä maankäytön yhteensovittaminen on mahdotonta, jos yksi elinkeino poissulkee toisen. Nyt kaivostoiminta on ajamassa monen muun elinkeinon ja asukkaiden hyvän elinympäristön yli. Näin syntyy ympäristökonflikteja.

Tiukkoihin kysymyksiin oli vastaamassa vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta. Hän kertoi, että vaikka kaivoslakiluonnos on pettymys kotikonnuistaan ja mökkijärvistään huolissaan oleville ihmisille, on se kuitenkin parannus entiseen lakiin. Malminetsinnän ehtoja tiukennetaan valtion suojelualueilla. Vihreät on vaatinut kaivoslain valmistelussa parannuksia ympäristön, paikallisten ihmisen, elinkeinojen ja saamelaisten oikeuksiin. Kaivoslakiluonnos näyttää kuitenkin kompromissilta, kun se on tehty työ- ja elinkeinoministeriössä, jota johtaa keskustalainen ministeri Mika Lintilä.

Tulossa oleva kaivosvero on tärkeä linjanmuutos Suomessa. Paneelissa puhuimme sen kohdentumisesta. Jenni Pitko kertoi kannattavansa kaivosveron tilitystä valtiolle, jotta ennakoidut verotulot eivät romuta kuntapäättäjien vastuullista päätöksentekoa, joka huomioi sekä ympäristön että alueen asukkaat ja muut toimijat. Verotuksen kohdentumisesta ei ole vielä päätetty.

Uusi laki antaa kunnille paremmat mahdollisuudet torjua kaivoksia kaavoituksella esimerkiksi silloin, kun kaivokset heikentävät kunnan muiden elinkeinojen toimintaedellyksiä. Täällä Lapissa kuitenkin tiedämme, että valtapuolueiden kuntapäättäjät ovat kaivosmyönteisiä. Lappilaiset, joiden perinteiset elinkeinot liittyvät luonnonvaroihin, eivät riittävästi tunnista luonnonsuojelun tarvetta tai kaivosten riskejä. Virastot, jotka lupahakemuksia käsittelevät, kärsivät resurssien puutteesta. Lupahakemusten virheiden osoittaminen onkin jäänyt suurelta osin kansalaisjärjestöjen tehtäväksi. Esimerkiksi Ylläksellä matkailuyrittäjät ovat rahoittaneet selvityksiä ja lausuntoja tietopohjan vahvistamiseksi. Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiristä Saara Laivamaa kysyi eikö valtion tulisi rahoittaa enemmän ympäristöjärjestöjä, joiden tehtäväksi kaivossuunnitelmien ongelmien osoittaminen on kaatunut.

Uusi kaivoslaki jää heikoksi, sillä etenkään keskustan ja kokoomuksen riveistä ei löydy riittävästi tahtoa puolustaa asukkaita, paikallisia elinkeinoja ja ympäristöä ylikansalliselta kaivostoiminnalta.

Kuntapolitiikassa myös vasemmisto uskoo edelleen kaivosalan työpaikkoihin. Tämä on pitkälti katteetonta, sillä nykyaikaiset kaivokset ovat hyvin automatisoituja ja työvoiman tarve on vähäinen verrattuna moniin muihin elinkeinoihin.

Kaivoslakiluonnos on pettymys ympäristöjärjestöille ja monille vihreiden kuntapolitiikoille maakunnissa. Työ kuitenkin jatkuu sekä kunnissa että hallituksessa.

Kiitos paneelin osallistujat Jenni Pitko, Mikko Lipponen, Sanna Hast ja Niina Helistö.

Julkaistu

Valmistelen kaivospaneelia

Ylellä on juttua metalleista ja mineraaleista, ilmastokriisistä ja porolaitumista. Me keskustellaan näistä aheista lisää sunnuntaina paneelissa täällä Rovaniemellä klo 14. Mukana on luonnonsuojelun, paliskuntain yhdistyksen ja kuntapolitiikan näkökulma sekä kansanedustaja Jenni Pitko. Ylen jutussa todetaan, että ilmastonmuutoksen estäminen haastaa luonnonsuojelua. Ilmastonmuutoksen estäminen on välttämätöntä, mutta miten torjua päästöttömän teknologian aiheuttamat haitat luonnolle?Jutussa tuodaan esiin, että paljon on tehtävissä:

🌱

jo olemassa olevista kaivoksista voidaan saada enemmän irti.

🌱

Kaivostoimintaa voidaan saada ympäristöystävällisemmäksi sähköistyksen, automatisoinnin ja robotisoinnin avulla.

🌱

Louhintaa voidaan vähentää selvästi kierrättämällä jo olemassa olevaa materiaalia.

🌱

kierrätystä tekeville pienyrityksille tulee antaa tukia, kaivosyhtiyhtiöden alennukset sähkömaksuista ja veroedut on kyseenalaisia. Artikkeli perustuu Ruotsin Lappiin. Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjapäällikkö Carl Schlyter mukaan mineraalien kaivamisesta ei peritä lainkaan veroja, ja kaivosyhtiöt saavat lisäksi suuret alennukset sähkömaksuista. https://yle.fi/uutiset/3-12483571

Julkaistu

Arctic Design Week tukee vihreää siirtymää

Rovaniemi mieltää itsensä arktiseksi pääkaupungiksi ja brändäytyy koulutus-, kokous- ja tutkimuskeskukseksi sekä arktisen muotoilun pääkaupungiksi. Maailman pohjoisin muotoiluviikko, Arctic Design Week, on tämän muotoilupääkaupungin ydin. Tapahtuma on vuosien varrella kasvanut ja hakenut muotoaan. Muotoiluviikko nostaa esiin muotolun keinoja ja ilmiöitä, jotka edesauttavat arktista aluetta menestymään kestävästi.

Rovaniemen kaupunki tuki Arctic Design Week -tapahtumaa 60 000 eurolla vuonna 2022. Tapahtumalle on myönnetty vastaavaa rahoitusta myös aikaisempina vuosina. Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta päätti kokouksessaan 31. toukokuuta puolittaa tuen ensi vuodelle 30 000 euroon ja lopettaa tuen kokonaan sen jälkeen. Vihreiden edustaja elinvoimalautakunnassa, Sanna Konola, äänesti esitystä vastaan ja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kaupungin vuotuinen tuki on edellytys Arctic Design Week -tapahtuman jatkolle. Sponsoreita ja muita rahoituksia olisi erittäin vaikea hakea ilman kaupungin rahoitusta. Tämä päätös hidastaa Rovaniemen alueen ja yritysten vihreää siirtymää ja heijastuu negatiivisesti myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan. Arctic Design Week on ollut keskeinen foorumi sille, että muotoilualojen osaamista on esitelty Rovaniemellä tukien valmistuvien muotoilijoiden osaamisen jäämistä alueelle.

Julkaistu

Hyvää Unescon taidekasvatusviikkoa

Tällä viikolla Rovaniemen kulttuuripalvelut hellivät kaupunkilaisia koko perheen sirkusesityksellä Sirkumöbile. Sirkustaitelijat Rauli Katajavuori ja Miika Nuutinen viihdyttävät kylillä, kouluilla, palvelukodeissa ja lähiöissä. Helatorstaina ulkoilmaesitys törmäytti kaupunkilaisia sirkustaiteeseen ja samalla toisiinsa, kun perheet kokoontuivat ulkoilmaesityksiin. Arjen ympäristöihin tuotetut esitykset tuovat hienolla tavalla taiteen ja kulttuurin helposti saavutettavaksi: tästä kiitos kaupungille ja taiteilijoille!

Nyt vietetään Unescon kansainvälistä taidekasvatusviikkoa: taidekasvatusta tehdään ja siitä puhutaan. Minä osallistuin keskusteluun toivon ja toimijuuden vahvistamisesta Helsingissä seminaarissa ”Taidekasvatus, tulevaisuus ja (epä)toivo?”. Seminaari käsitteli toivon pedagogiikaa taidekasvatuksessa nykyajan epävarmassa maailmassa. Pohdimme lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamista ja toimijuutta tällä aikakaudellamme, jota ympäristökriisit, sota Euroopassa ja nuorten mielenterveysongelmat leimaavat.

Taidekasvatuksen tutkijat kuvailivat, että taidekasvatuksen kohtaamiset ja menetelmät voivat herättää toivon kipinän, jota voi edelleen vaalia lasten ja nuorten osallisuutta tukien. Toivon vastakohta on yhteiskunnallinen lamaannus.

Unescon taidekasvatusviikko edistää taiteen keinoin syntyvää tunnetta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Taidepalvelujen ei tule olla rakenteiltaan elitistisiä. Päinvastoin, taiteen ja taidekasvatuksen tulee torjua yhteiskunnan jakautumista ja tukea kaikkien sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Koulussa kuvataiteen tuntikehykset ovat kuitenkin liian pieniä eikä teatteri-, tanssi- ja sirkustaide kuulu koulujen oppiaineisiin. Samalla lapset ja nuoret kuormittuvat ja uupuvat nykykouluissa. Suomessa taidekasvatusala vaatiikin taiteelle vahvempaa paikkaa peruskouluissa ja lukioissa. Taidekasvattajilla on ammattitaitoa tukea lasten ja nuorten kasvua ehjinä ja toimintakykyisinä.

Rovaniemen taidekasvatusalan tuottajat ja tekijät ovat osaavia. Sekä kaupungin tuottama taiteen perusopetus että useat yhdistykset tarjoavat taideharrastuksia lapsille ja nuorille. Myös kerhotoimintaa toteutetaan koulupäivien yhteydessä. Samalla tiedämme, että rovaniemeläisilläkin nuorilla on sosiaalisia ongelmia ja ahdistuneisuutta, eivätkä harrastukset tavoita heikoimmassa asemassa olevia. Etsivän nuorisotyön, sosiaalityön ja taidekasvatusalan yhteistyötä ja resursseja tarvitaan.

Unescon taidekasvatusviikon kunniaksi toivon, että taiteen ja toivon kipinät saisivat herätä ja kasvaa mahdollisimman monissa ja että kipinät kasvaisivat osallisuutta ja merkityksellisyyttä vahvistaen.

Julkaistu

Lisää biokaasua

Porisimme biokaasusta ja maatalouden vihreästä siirtymästä. Esiin nousi muun muassa pohdinta siitä, tulisiko peltoja metsittää vai käyttää biokaasun polttoaineen viljelyyn. Vijelijät kertoivat, että biookaasulaitokset parantavat maatalouden kannattavuutta.

Tervolaan tehdään nyt Suomen pohjoisin biokaasulaitos. Se tulee maatilalle ja parantaa maatalouden kannattavuutta sekä irtautumista fossiilisista. Vihreä siirtymä koskee kaikkia aloja!

Keskustelu oli osa Lapin Vihreän viikon ohjelmaa teemalla Lapin vihreä siirtymä – Tehemä yhessä!

Toimin keskustelun järjestäjänä ja puheenjohtajana. Keskustelussa olivat mukana:

Hanna-Leena Pesonen, Lapin liitto

Hanna-Leena Pesonen vastaa Lapin vihreän siirtymän kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta, maakunnan aluekehityksen ennakoinnista ja tilastoinnista sekä biotalouteen liittyvistä kehittämistehtävistä.

Petri Leinonen, Elomestari Oy

Petri Leinonen on Lapin vihreiden aktiivi. Hän on osallistunut Vihreiden maatalousohjelman laatimiseen ja toiminut Vihreiden maatalous- ja eläinpoliittisessa työryhmässä. Leinonen on viljelijä ja yrittäjä, jonka Elomestari Oy tuottaa tuotantopanoksia erityisesti luonnonmukaisen viljelyn tarpeisiin.

Ville Seppälä, Viite

Ville Seppälä on Viitteen eli Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja. Hän toimii myös vihreiden ilmasto- ja energiatyöryhmän toisena puheenjohtajana, ja onkin politiikassa kiinnostunut etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä teemoista ja keinoista.

Janne Jurva

Janne Jurva Tervolassa rakentaa Suomen pohjoisimman biokaasulaitoksen maatilalleen.

Keskustelun tallenne on tässä linkissä:

https://fb.watch/f2MXWSZwFL/

Julkaistu

Hyvää kirjan ja tekijänoikeuksien päivää

23. huhtikuuta vietetään UNESCO:n kansainvälistä kirjan ja tekijänoikeuksien päivää. Teemapäivä on omistettu kaiken kirjallisuuden ja kirjailijoiden työn kunnioittamiselle. Päivän tarkoituksena on rohkaista kiinnostumaan lukemisesta ja arvostamaan heitä, jotka ovat omalla taiteellisella työllään edistäneet ihmisyyden sosiaalista ja kulttuurista kehittymistä.

Teemapäivän kunniaksi jaan tiedon uusimmasta kirjasta, jossa esitellään Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taidealan kehittämishanketta. Metsän ekosysteemipalvelut luovien alojen kestävänä potentiaalina -hankkeessa on kehitelty taideperustaisia palveluja. Metsä on lajeineen, tunnelmineen ja tarinoineen rikas lähtökohta uusille palveluille matkailu- ja hyvinvointialoilla. Metsään liittyvän tiedon, taidon ja kulttuurin tuntemus yhdistettynä taiteen rohkeaan ja leikkisäänkin tulokulmaan avaa uusia kestävän kasvun näkymiä palvelutarjonnan laajentamiseen.

Kuvataiteilijoiden ansaintakeinot koostuvat tyypillisesti monista osista ja vaihtelevat kausittain: ne sisältävät usein osa-aikaista tai kausittaista palkkatyötä taide- tai opetustehtävissä tai muilla aloilla, teosmyyntiä, tilaustöitä, apurahajaksoja, satunnaisia näyttelypalkkioita sekä tekijänoikeus- ja työttömyyskorvauksia. Kuvataitelijat ovat hyvin usein pienituloisia, mikä on johtanut taitelijoiden ansaintakeinojen laajentamiseen tähtääviin kehittämishankkeisiin, kuten tähän metsäaiheiseen hankkeeseen.

Minä olen kiinnostunut kehittämään kuvataiteen alaa siten, että taiteilijan työn ydinsisältö ja -toimintatavat voivat toteutua soveltavan taiteen alalla: esimeriksi sosiaalisesti sitoutuneena taiteena, joka tuottaa palveluja sotesektorille ja matkailualalle mutta tunnistetaan myös taidemaailmassa. Samalla toivon, että Suomessa käynnistettäisiin taiteilijoille kohdennettu perustulokokeilu. Perustulo helpottaisi taiteilijoiden asemaa ja tukisi taiteen soveltavan käytön yleistymistä.

Hyvää kirjan ja tekijänoikeuksien päivää!

Taideperustaisia metsäkohtaamisia: ekosysteemipalveluista elinvoimaa luoville aloille https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64991

Julkaistu

Liikenne sähköistetään

Viikko sitten kerroin Facebookissa, että vaihdoin autoa, jotta oma polttoöljyn kulutukseni laskisi. Siihen oli kaksi syytä: Venäjän hyökkäyssota, jota länsi rahoittaa ostamalla Venäjältä fossiilisia sekä ilmaston lämpeneminen, jonka pahetessaan ennakoidaan johtavan humanitaarisiin kriiseihin, nälänhätään, pakolaisaaltoihin ja sotiin.

Esitin, että liikenteen osalta irtaudumme fossiilista vähentämällä autoilua ja uudistamalla autokantaa sähkö- ja hybridiautoihin. Saamani palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että moni kokee, että heillä on oikeus jatkaa elämäntapaansa huolimatta sen ilmastovaikutuksista taikka maailmanpoliittisesta tilanteesta. Pohdin nyt muutamia esitettyjä kysymyksiä.

Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää siirtymällä vähäpäästöisempiin polttoaineisiin, kuten biopolttoaineisiin, tai sähköautoihin. Biopolttoaineita ei kuitenkaan voida tuottaa kestävästi kaikille autoilijoille. Tutkijoilta onkin saatu hyvin selvä viesti, että liikenteen sähköistäminen on välttämätöntä. Samalla on ratkottava myös akkuteollisuuden ongelmia, rakennettava uusiutuvan energian infrastruktuuria ja vähennettävä kulutusta. Tulevaisuudessa yhä harvempi omistaa oman auton. Jo nyt esimerkiksi sähköpyöräilyn ja taksien käytön yhdistelmä mahdollistaa monen perheen autottomuuden täällä Rovaniemellä.

“Eikö kaikki vanhat autot ole hyvä ajaa aivan loppuun?” – Ei, koska liikennettä tulee sähköistää ilmastokriisin takia. Vanhojen autojen materiaalit tulee kierrättää. Erityisesti niiden, jotka ajavat paljon, on hyvä päivittää auto. Jos joku tarvitsee autoa ajaakseen lähinnä kaupunkialueella, voi hän ajaa nämä matkat kokonaan sähköautolla tai hybridiauton akulla.

“Pyrinkö tyhjentämään maaseudun?” – Jatkossakin maaseudulla ja kylissä voi asua siellä töitä tehden. Lisääntyvät etätyöpäivät kotoa käsin ja sähkö- ja hybridiautot mahdollistavat maaseudulla asumisen aiempaa kohtuullisimmilla ilmastovaikutuksilla. Jos elämäntilanne kuitenkin vaatii jokapäiväistä pitkää ajoa työpaikalle, on hyvä pohtia muutoksen mahdollisuuksia: kimppakyytejä, asuin- tai työpaikan vaihtoa, sähköpyöräilyä, polttomoottoriauton vaihtamista sähköautoon, huoneenvuokrausta työviikkoja varten tai muuta vastaavaa.

“Haluanko, että bensa ja diesel poltetaan jatkossa tuhkana tuuleen: lentopetrolin tuotannon sivuvirtana syntyvälle dieselille ja bensalle ei ole keksitty sijoituspaikkaa, joten siitä syntyy ongelmajätettä” – Tämä hassulta kuulostava väite perustuu Mika Anttosen puheisiin, joita on levitetty sosiaalisessa mediassa. Anttonen on polttoaineiden jakelu- ja öjynjalostusyritysten omistaja, jonka viestintä perustuu oman liiketoiminnan etuun. Lentokoneissa voidaan käyttää muitakin energianlähteitä ja polttoaineita. Lentämistä myös tulee vähentää. Polttomoottoriautoilun ei tule hidastaa lentoliikenteen välttämätöntä muutosta.

“Miksi Ukrainan sota pitää sekoittaa vihreään siirtymään?” Venäjällä on maailman suurimmat fossiilisten polttoaineiden varannot. Turvallisuuspolitiikka, energiariippumattomuus ja vihreä siirtymä liittyvät toisiinsa: halusimmepa niin tai emme. Kuten Sitran johtaja Mari Pantsar kirjoittaa twitterissä: “Muut pakotteet Venäjää vastaan ovat kuin hyttysen ininää myrskyssä, niin kauan kuin käytetään miljoonia ja miljardeja verirahaa öljyn ja kaasun ostamiseen.”

Fossiilisista irtautuminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen edellyttävät meiltä isoja muutoksia elämän ja yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla: kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Nyt on entistä tärkeämpää miettiä, voiko asua lähellä työpaikkaa ja kulkea jalan tai pyörällä. Onko välttämätöntä kuljettaa lapsia autolla harrastuksiin? Millainen kaupunkisuunnittelu mahdollistaa autottomuuden? Miten perheloma tehdä junalla? Miten Lappiin ja Lapissa matkustetaan tulevaisuudessa?

Monia ratkaisuja on jo syntymässä. Esimerkiksi Rovaniemellä pilotoidaan jo nyt Suomen harrastamisen mallia, jossa lasten harrastuksia järjestetään koulupäivän jälkeen. Junaratayhteydet Ruotsin puolelta paranevat. Tuulivoimaloita rakennetaan, koska niillä saadaan edullista sähköä. Muutokset eivät välttämättä kurjista elämäämme, toisin kuin ilmaston lämpeneminen. Esimerkiksi työmatkakävely on oman arkeni luksusta.

Kulutuksen vähentäminen – kohtuullisesti, eettisesti ja ekologisesti eläminen – on muutoksen ytimessä. Elämän sisältö ei silloin löydy kulutuksesta vaan yhteydestä toisiin ihmisiin, eläimiin ja luontoon. Tunne siitä, että elää eettisesti ja mahdollisimman vastuullisesti, tuo merkityksellisyyttä. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Juuri nyt tarvitsemme myös tieteen ja teknologian ratkaisuja ilmastokriisiin, jotta ihmiselämä maapallolla voi jatkua. On välttämätöntä vähentää liikenteen päästöjä ja ottaa vastuu kulttuurimme ja elämäntapamme muutoksesta entistä kestävämmäksi.

Julkaistu

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa

Rovaniemellä on uutisoitu tänään koululaisen tekemästä puukotuksesta koulussa. Teon syistä ei ole tietoa, mutta uutinen taustoittaa, että yleensä nuorten rikosten taustalla on vanhempien päihdeongelmia, kotiväkivaltaa, mielenterveysongelmia ja osattomuutta.

Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että Rovaniemellä on sosiaalityössä erittäin synkkä tilanne: lastensuojelu on kriisissä. Lastensuojelun asiakasmitoituksesta on säädetty laissa siten, että sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta tai nuorta asiakkaana. Rovaniemellä yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden voi olla jopa 50–100 lasta, ja keksimäärin työntekijällä on 43 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Uutisen mukaan avoimia sosiaalityöntekijöiden virkoja auki ei saada täytettyä, koska hakijoita ei ole.

Kuntarekry-palvelusta ilmenee, että Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa on avoinna erimittaisia sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia, joissa on SOTE-sopimuksen mukainen palkkaus.

On ilmeistä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa. Kerava toimii esimerkkinä. Siellä nostettiin palkkoja, ja kaikki avoimet työpaikat täytettiin.

Kirjoitan tämän tarkastuslautakunnan kokouksen tauolla. Päätimme, että käsittelemme jatkossa sosiaalityön tilannetta tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tarkastaa, onko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Viime vuonna Rovaniemen talous oli 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen. (Talousarvio oli alijäämäinen, mutta Lapin sairaanhoitopiirin palautukset ja valtion korona-avustukset paransivat tulosta.) Ylijäämäinen tulos ei kuitenkaan kerro, että kaupunki olisi onnistunut toiminnassaan hyvin, kun lastensuojelun laki ei toteudu ja tragedioitakin tapahtuu toistuvasti.