Julkaistu

Taiteen ja kulttuurin kolonialististen rakenteiden käänteestä

Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt merkittäviä avustuksia harvaan asutuille alueille Lappiin ja muualle Suomeen. Taustalla on tänä vuonna avattu uusi rahoitusohjelma, jolla tuetaan taiteen alueellista saavutettavuutta ja kulttuurista hyvinvointia. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) on kohdentanut resurssit Taiteen edistämiskeskukselle, josta ne jaetaan yhteisöhakijoille. Rovaniemellä vieraillut kansanedustaja Atte Harjanne (vihreät) on HAMA-työryhmän jäsen ja kertoi seuraavaa:

“Rahoituksella on pyritty vahvistamaan elinvoimaa sekä taiteen ja kulttuurin toimijuutta ilman keskuksista tehtyä niin sanottua mikromangeerausta. Elävä taide- ja kulttuurikenttä tukee harvaan asuttujen alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistaa elinkeinorakenteen monipuolisuutta luovien alojen kasvaessa.”

Taiteen edistämiskeskus jakoi kaksi miljoonaa euroa avustuksia harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan ja ohjelman seuraava haku on jo avoinna. Lokakuussa avustuksen sai yhteensä 63 yhteisöhakijaa. Lapissa merkittäviä avustuksia saivat muun muassa Pyhätunturi Oy, Lapin taiteilijaseura, Äkäslompolon Sukuseura, Kemijärven kaupunki ja Rovaniemen kaupunki. Hankkeet vahvistavat taide- ja kulttuurialan paikallista ja alueellista toimijuutta ja edesauttavat luovan talouden rakentumista muuallekin kuin isoihin kaupunkeihin.

On upeaa, että tällä hallituskaudella on tehty merkittävä uudistus taiteen ja kulttuurin rahoitukseen harvaan asutuille alueille. Ohjelma kääntää viime vuosien kehityksen, jossa taidemaailman toimijuutta, valtaa ja asiantuntijapalveluita keskitettiin keskuksiin, muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijuuden keskittämisen kautta. Vallan keskittyminen vahvisti kolonialistisia rakenteita, joissa rahoitettavaa taidetta ja kulttuuria arvioidaan ja arvotetaan Lapin ulkopuolella.

HAMA-rahoitusohjelmassa taide- ja kulttuuritoimijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin, kun ohjelma määrittelee rahoitettavien hankkeiden prioriteetit riittävän avoimesti eikä hankkeiden seurantaan ja hallinnointiin liity etelästä käsin tehtyä ohjausta. Pidän ohjelmaa taide- ja kulttuurikentän kolonialistisia rakenteita purkavana. Samalla mahdollistuu alueiden oman kulttuurisen pääomaan ja identiteetin vahvistuminen.

Olen erittäin iloinen HAMA-rahoitusohjelmasta. Onnittelen kaikkia avustuksen saajia ja kiitän niitä toimijoita, jotka ovat tehneet vaikuttamistyötä maakunnallisen taide- ja kulttuurielämän resurssivajeen korjaamiseksi sekä rakenteellisen kolonialismin purkamiseksi. Työ jatkuu.

Julkaistu

Valtuustoaloite yhtenäisiksi tilatuen rakenteiksi

Valmistelin seuraavan Vihreän valtuustoaloitteen Rovaniemellä:

Yhtenäistetään kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotoja

Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia rovaniemeläisille kulttuuri- liikunta- ja nuorisotyön parissa toimiville vapaa-ajan yhdistyksille ja työryhmille. Avustustoiminnalla edistetään kaupunkistrategian mukaisesti kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia ja luodaan edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle vapaa-ajan toiminnalle Rovaniemellä. Avustukset mahdollistavat yhdistysten toiminnan ja tuovat hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua kaupunkilaisia. Tutkimusten mukaan sekä liikunta että taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia.

Avustuksia jaetaan viidessä kategoriassa:
1. Toiminta-avustukset
2. Kohdeavustukset
3. Yhteistyö- ja palvelusopimuksiin perustuvat avustukset
4. Tapahtuma-avustukset
5. Tila- ja paikka-avustukset

Tila- ja paikka-avustuksia myönnetään liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksiin, liikuntatoiminnan harjoitusvuorotukina, urheiluseurojen investointitukena ja kylätila-avustuksina. Taide- ja kulttuurialan yhdistyksillä ja taiteilijoilla on vastaavia tilatuen tarpeita.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotojen yhtenäistämistä selvitetään ja että taide- ja kulttuurialan toimijoille kohdennettua tilatukea kokeillaan.

Julkaistu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämistä

Valmistelin vihreän valtuustoaloitteen korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämiseksi Rovaniemellä. Taustalla on sekä osaavan työvoiman tarve että erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tilanne. Opetan itse kansainvälisessä maisteriohjelmassa, johon opiskelijat saapuvat eri puolilta maailmaa toiveenaan asettua Lappiin. Moni kuitenkin joutuu lähtemään, kun töitä ei meiltä löydy. Työharjoittelujakso voi olla se tärkeä portti, joka tukee työllistymistä ja samalla osaajien pysymistä Rovaniemellä ja Suomessa.

Aloite kuului näin:

Korkeakoulutetulla väestöllä on merkitystä Rovaniemen elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuvat osaajat ovat tärkeässä osaamissa esimerkiksi uuden yritystoiminnan perustamisessa, paikallisten yritysten osaavan työvoiman saatavuudessa sekä TKI-toiminnan lisäämisessä yrityksissä. Toisaalta korkeakouluilla on valtakunnallinen koulutusvelvollisuus ja alumnit sijoittuvatkin työelämään eri puolille Suomea. Rovaniemen kaupungin edun mukaista on erilaisilla toimenpiteillä edistää korkeakoulutettujen työllistymistä ja sijoittumista juuri Rovaniemelle.

Rovaniemen kaupungilla on Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä Rovaniemen kaupungin kehittämisrahasto. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Lisäksi rahaston tarkoitus on edistää Rovaniemen kaupungin kehittämistoimintaa sekä tukea kaupungin elinkeino- ja yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä.

Lapin yliopistossa on vuosittain harjoittelustipendejä haettavana ja stipendin avulla sijoitutaan harjoitteluun eri puolille Suomea tai ulkomailla. Stipendien määrä on kuitenkin rajallinen eikä stipendejä riitä kaikille hakijoille. Stipendihaku on avoinna ohjelmissa, joissa on sekä kandi- että maisteritaso. Esimerkiksi kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoille ei ole harjoittelustipendejä. Samalla kansainvälisten osaajien työllistymistä haastaa myös kulttuurierot sekä tyypilliset vaatimukset erinomaiselle suomen kielelle. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille tarvitaan työllistymistä tukevia palveluita enemmän. Työharjoittelurahoitus on yksi tehokas keino, joka voi samalla tukea paikallisten yritysten kansainvälistymistä.

Esitämme, että Rovaniemen kaupungin kehittämisrahaston ja yritysten yhteisrahoituksena tuetaan korkeakoulutettujen työharjoittelujaksoja Rovaniemellä toimivissa yrityksissä.

Osa rahoituksesta on allakoitava kansainvälisille opiskelijoille. Parhaimmillaan harjoittelut edistävät yritysten TKI-toimintaa ja/tai kansainvälistymistä. Siten työharjoittelujen on kohdistuttava opiskelijoiden osaamiseen: esimerkiksi matkailututkimuksen harjoitteluja ei tule kohdentaa tonttuna tai oppaana toimimiseen vaan matkailun kehittämistehtäviin. Harjoittelustipendien on oltava myös jatko-opiskelijoiden haettavana.

Suomessa on isoja alueellisia eroja muun muassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisessa. Tarvitsemme erilaisia keinoja korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi niin Rovaniemellä kuin laajemminkin Lapissa. Rovaniemen kaupungin on tehtävä yhteistyötä korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi muiden Lapin kuntien kanssa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää yhteistyön käynnistämistä paikallisten yritysten ja Rovaniemen kehityksen kanssa sekä budjetoi Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisrahaston varoja työharjoittelustipendien osarahoitukseen. Selvityksessä kartoitetaan yritysten kiinnostus työharjoitteluiden vastaanottamiseen ja osarahoitukseen.

Julkaistu

Ekososiaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaat

Lapin taiteilijaseura on saanut rahoituksen hankkeeseen “Ekososiaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaat”.

Hankkeessa järjestetään tulevaisuusperintötyöpajoja, jotka tukevat taidealan ja museotyön kehittymistä alaksi, joka tuottaa ja tukee kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta, vihreää siirtymää. Työpajoja järjestetään Lapin taidemuseoissa ja luonnonympäristössä. Hanke nojautuu osallistavan taiteen ja tieteen toimintatapoihin. Kyse on kuusi kuukautta kestävästä esiselvityshankkeesta, jossa toteutetaan neljä tulevaisuusperintöverstasta ja työskennellään lisäksi verkossa.

Tulevaisuusperintöverstaat ovat osallistava tapa vuorovaikutteiseen tulevaisuustyöskentelyyn. Toimintamalli nojautuu ajatukseen, että tavalliset ovat itse luomassa merkityksellisiä tulevaisuuksia ja tekemässä muutokselle yhteisesti määriteltävä suunta ja vauhtia. Tässä hankkeessa, ekososaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaissa, on jo määritelty lähtökohta, joka liittyy vihreään siirtymään ja kulutuksen kohtuullistamiseen; tiedostamiseen ja arvoihin kohti kestävämpää elämäntapaa.

Hankkeen on valmistellut Lapin taiteilijaseuralle Jari Rinne ja hän toimii myös hankkeen asiantuntijana. Hankkeen kustannukset ovat 42 000€, johon Lapin liitto on myöntänyt tukea 33 600 €.

Olen tosi iloinen tästä avauksesta, jonka Lapin taiteilijaseura tekee luovien alojen ja vihreän siirtymän teemoissa!

Julkaistu

Toinen valtuustovuosi alkamassa

Yliopiston lukuvuosi alkaa nyt minulle ensimmäistä kertaa apulaisprofessorin roolissa taiteiden tiedekunnassa. Kaupungin valtuutettuna alkamassa on toinen vuosi.

Vihreänä valtuutettuna toimin Rovaniemen tarkastuslautakunnassa ja hallintosääntötyöryhmässä. Molemmissa on kokouksia kuukausittain ja työ vaikuttaa Rovaniemen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Kaikissa keskusteluissa mietin, miten Rovaniemestä kasvaa elinvoimainen, yhteisöllinen, ekologisesti kestävä ja kulttuurisesti rikas Lapin pääkaupunki. Vihreiden tavoitteena Rovaniemellä on lisätä tulevaisuuteen katsomista sekä edistää kaupungin kestävää kehittymistä ja kasvua alueen ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Haluamme tukea Rovaniemen muutosta kansainväliseksi, korkean teknologian ja kestävän matkailun kaupungiksi, jossa yhdistyvät luonto- ja kaupunkimatkailun palvelut ja laadukas kulttuuritarjonta. Uusiutuva energia, energiatehokkuus, kiertotalous sekä älykkäät palvelut, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti samalla uudistaen kaupungin taloutta kestävään suuntaan, on vihreiden tavoitteiden ytimessä.

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa linjasimme, että korkeakoulut ja vahva taiteen ja kulttuurin kenttä luovat Rovaniemestä elinvoimaisen sivistyskaupungin, jossa voidaan hyvin. Tämä on itselläni tärkeä tavoite, kun ammattiosaamiseni on juuri taiteen ja muotoilun koulutuksessa sekä taiteen, muotoilun ja kulttuurin aluetalousvaikutuksissa.

Koen, että Rovaniemen päätöksenteossa olisi tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä. Tätä teemaa, sekä vihreän siirtymän välttämättömyyttä ja mahdollisuuksia, aion tuoda tänäkin vuonna esiin.

Julkaistu

Vihreät vaikuttavat Rovaniemellä!

Ensimmäistä valtuustokautta on takana vuoden ajan. Rovaniemen Vihreillä on kaupunginvaltuustossa neljä paikkaa ja lisäksi vaikutamme aktiivisesti lautakunnissa ja muissa toimielimissä keskustelemalla ja esittämällä ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tulevaisuusorientaatio, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus ovat vihreän politiikan ytimessä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin.

Vuoden aikana peräänkuulutimme ympäristön, lähiluonnon ja ilmaston huomioimista kaupunkistrategiassa 2030, talousarviossa, valtuuston keskusteluissa ja lautakunnissa. Työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi strategiassa ja talousarvioissa linjataan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Yhteisten päätösten mukaisesti Rovaniemi on sitoutunut vaalimaan arvokasta luontoaan ja lisäämään monimuotoisuutta metsissä, metsäisillä alueilla ja puistoissa. Tähtäämme kiertotalouden edelläkävijäksi sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja myös siihen sopeutumiseen. Nyt on aika toteuttaa näitä tavoitteita käytännössä ja päättää yhdessä, millaista on lappilaisten kaupunkien ja kylien vaikuttava ilmastotyö – millaiset ratkaisut toimivat parhaiten meidän olosuhteissamme.

Kaupunkistrategiassa olemme sopineet, että Rovaniemi on rohkea ja luova: uskallamme etsiä uusia toimintamalleja ja tulevaisuuden ratkaisuja kaupungin kehittämiseen. Tämä tavoite ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä kaupungin päätöksenteossa. Osaa organisaatioista ja toiminnoista, jotka edistävät luovuutta ja kestävää kasvua, ollaan ajamassa alas. Rovaniemi päätti irtautua House of Laplandista, joka tekee vaikuttavaaa markkinointia. Arctic Design viikon rahoitusta leikattiin ja samalla sivuutettiin muotoilutapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset ja merkitys yrityksille. Meidän on tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä.

Vuoden aikana Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt useita valtuustoaloiteita. Olemme ehdottaneet muun muassa, että Rovaniemen kaupunki selvittäisi tekstiili- ja vaatetusalan kehittämistä Rovaniemellä ja että Rovaniemi liittyisi hiilineutraalien kuntien verkostoon. Luonnon monimuotoisuuden tueksi olemme ehdottaneet Ounasvaaran vanhojen metsien suojelua, puiden lisäämistä kaupungin puistoihin ja kaupungin metsänhoitotoimien ajoittamista lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

Syksyllä työ kaupungin kehittämisen, ympäristön ja ilmaston puolesta jatkuvat. Tervetuloa mukaan Rovaniemen Vihreisiin rakentamaan kestävämpää kaupunkia askel kerrallaan!

Maria Huhmarniemi
Maija Haase
Sanna Konola
Miikka Keränen
Laura Tarvainen
Tarja Suopajärvi
Ella Keski-Panula

Julkaistu

Luonnon monimuotoisuuden vaalimista Lapissa

Hyvää avointen pihojen ja puutarhojen päivää! Meidän piha on aina avoin: perinteiseen tapaan tie kulkee pihan läpi, vaikkakin asfaltina. Perunmaa on vasemmalla ja sen vieressä on kuiva keto, jossa biologivieraani konttailevat kasveja tutkaillen. (Teemme parhaamme lajiston säilyttämiseksi.) Talon edessä on perenoita ja sivussa kukkaniitty; takapihalta löytyy ryytimaa ja marjapensaat.

Arbettsugan, toinen kotini Muodoslompolossa Ruotsin Lapissa.

Maatiaskasvit on hienoja; kasvimaaltani löytyy muun muassa lipstikka, raparperi ja ilmasipuli. Oma aikani ja intoni ei tahdo riitä sadonkorjuuseen, mutta kasvatan pörriäisille ja kasvattamisen ilosta.

Haluan elää todeksi sitä käsitystä, että ihmiset voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen aktiivisesti. Kuulunkin Maatiainen-yhdistykseen, jonka tarkoituksena on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien ja kotieläinten biologista ja lajinsisäistä monimuotoisuutta. Yhdistys vaalii perinnemaisemia ja pyrkii edistämään niiden säilymistä.

Luonnon monimuotoisuutta voi aktiivisesti vaalia, mutta iso suunnanmuutos luontokadon torjumiseksi tapahtuu tietysti vain poliittisesti. Suomen luontopaneeli on vaatinut pitkäjänteistä ja johdonmukaista luontopolitiikkaa, jossa lisätään luonnonsuojelun rahoitusta, laaditaan ja toteutetaan luontopoliittinen suunnitelma luontokadon pysäyttämiseen, säädetään ilmastolakia vastaava luontolaki ja lisätään opetussuunnitelmiin ja koulutuksiin sisältöjä luonnon monimuotoisuudesta.

Yksilöjen ja pienten yhteisöjen sekä politiikan lisäksi toimia tarvitaan luonnonsuojelun edistämiseksi kunnissa sekä monenlaisia kehittämis- ja koulutushankkeita. Palaankin töihin suunnitellen uutta taide- ja muotoilualan hanketta, joka edistäisi kotimaisen villan käyttöä sekä välillisesti myös kulttuurimaisemien säilymistä.

Julkaistu

Poliittinen Kirjotut kannat -taideprojekti

Kirjotut kannat / Embroidered Stances taideprojektissa tuomme peittokirjantaperinteen nykykontekstiin ja ilmaisemme kirjonnan keinoin henkilökohtaisia ja poliittisia sisältöjä. Kirjomme käsinvärjätyllä villalangalla mustalle villakankaalle. Työryhmään kuuluu 12 henkilöä taustaltaan taiteilijoita, muotoilijoita, käsityöläisiä, taiteilija-aktivisteja ja taiteilija-tutkijoita. Teemme yhdessä villalangan värjäystä, kirjontapiirejä, ryhmänäyttelyn ja tutkimusartikkeleita. Voit seurata projektia instagramissa tilillä @embroideredstances

Esitän ensimmäisen peittokirjantani Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan henkilökunnan ryhmänäyttelyssä Juuret/Roots. Teokseni kuvaa puun juuria ja käsityöperinneteen taitamista juurtuneisuuden kokemuksen pilarina. Työn taustalla on kokemus alueellisen perinteen sekä käsityön arvosta.

Julkaistu

Vaelluskalat

Tänä kesänä on paljon tapahtumia Rovaniemen kotiseutumuseolla. Toivottavasti Vaelluskalat on vielä pystyssä! Pajuveistokset on tarkoitettu muutaman vuoden iloksi.

Vaelluskalat-pajuveistoskokonaisuus Rovaniemen kotiseutumuseolla kuvaa lohta ja sen katoa. Veistosparin toinen osa on lohen silhuetti ja toinen tyhjä tila, jossa lohen ääriviiva piirtyy virtaavaan Kemijokeen. Vaelluskalat-teoksen tekijöitä oli ryhmä Lapin yliopiston tiedekunnan opiskelijoita Maria Huhmarniemen ohjauksessa. Lisäksi ryhmä kuvataidekasvatuksen opiskelijoita teki aaltoja Suvi Aution ohjauksessa.

Vaelluskalat-teos toteutui Arcta Fast -hankkeen koulutuspilottina siten, että pajuveistokseen liittyy oppilaitosten yhteistyötä ja tapahtumien kehittämistä. Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian opiskelijat ovat tuottaneet Rovaniemen kotiseutumuseolle taidenäyttelyn teemalla Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain digitaalista. Rovaniemen kotiseutumuseon rakennuksiin ja pihapiiriin on koottu monimuotoinen nykytaiteen kattaus. Teokset keskustelevat museon esineiden ja rakennusten kanssa.

Arcta Fast -hanke on luovien alojen koulutuksen kehittämishanke. Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia tekevät yhdessä koulutuskokonaisuutta, joka antaa valmiuksia yhteisiin tapahtumaprojekteihin.

Vaelluskalojen tekijät:

Lohen silhuetti: Anniina Jokitalo, Qiao Liang, Kirstin Mackinnon, Johan Steinmetz, Marie-Luise Weier,

Lohen tyhjä tila: Tiina Raaterova, Ismo Vuorela, Annika Tolvanen

Kuvat: Maria Huhmarniemi

Julkaistu

Huolletaan ja kunnostetaan harvoja vanhoja taloja

Rovaniemellä monien sodasta säästyneidenkin talojen on annettu myöhemmin rapistua purkukuntoon. Vihreä valtuustoryhmää esittää suunnitelmallisuutta talojen kunnostukseen.

Joitakin vanhoja rakennuksia Rovaniemeltä siis löytyy. Esimerkiksi Kulttuuritalo Korundi on alun perin 1930-luvulla rakennettu postiautovarikko. Juhani Pallasmaa, jonka erityisosaamista on historian läsnäolon kunnioittaminen ja esiin nostaminen nykyrakennuksissa, on suunnitellut sen museokäyttöön. Tämä on hieno rakennus, joka palvelee upeasti kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Alaruokasen talo Valtakadulla on 1860-luvulta. Se on peräpohjalainen talonpoikaisrakennus, jota käytetään juhla- ja kokoustilana. Osoitteessa Poromiehentie 7 on Ratamestarinpuisto ja niin sanottu vaaleanpunainen talo. Se on vuonna 1910 rakennettu rautatieläisten talo. Entisen junaradan asemarakennus on osoitteessa Poromiehentie 1 tyhjillään. Taloa melkein vastapäätä on Asemapäällikön talo, jossa toimii Päiväkoti Asemapäällikkö.

Muita vanhoja rakennuksia keskustassa ovat esimerkiksi Marttiinin Wanha tehdas, Lauri Tuotteiden talo, jossa myydään paikallisia käsitöitä. Lähteentien pirtti, vanha lastensairaala ja kulkutautisairaala sijaitsevat Kemijoen Ounasvaaran puolella. Kulkutautisairaala seisoo tällä hetkellä tyhjillään rautatiesillan vieressä Kemijoen rannalla. Nämä rakennukset sitovat kaupunkikuvan historiaansa.

Historian läsnäolon voi kokea myös nuoremman rakennuskannan äärellä, esimerkiksi Ferdinand Salokankaan arkkitehtuuria ihaillessa. Salokankaan suunnittelemat talot ovat tunnistettavissa muun muassa parvekekaiteiden koristelluista muodoista, ikkunaluukuista tai vapaamuotoisista ikkunoista. Parvekkeissa ja portaissa on hyvin koristeellisia kaiteita. Ikkunaluukut ovat värikkäitä ja reikäkuvioituja.

Jälleenrakennusaikana rakennettiin myös Rovaniemen linja-autoasema suunnittelukilpailun pohjalta vuonna 1959. Arkkitehdit Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen suunnittelivat kokonaisuuden, joka käsitti aseman ja rahtitilat. Asemarakennuksen rakennustaiteellisena ideana oli kattorakenteiden ja sisääntulokatoksen tunturin muoto. Alvar Aalto sovelsi tätä samaa tunturiteemaa Lappia-talossa vuonna 1976.

Valtuustoaloitteen valmisteli Miikka Keränen, vihreät